Pyöräilemään Viroa pitkin ja poikin

Pyörän ja varusteiden kyyditys

Junalla: Pyörien kuljettamiseksi on junissa merkitty ns. C-eteisaula seinäkoukkuineen. Junien reitit, aikataulut ja lipputiedot voit tarkistaa Elronin verkkosivuilta - kesäaikaan (huhti-lokakuussa) pyörälle on ostettava oma lippunsa konduktööriltä tai ennakkoon netistä. Verkkosivulla junan lähtöajan vierellä vihreä, oranssi tai punainen pyöräsymboli ilmaisee ennusteen pyöräpaikkojen saatavuudesta, joskaan kokemuksen mukaan se ei ole ollut huikean tarkkaa tietoa.  

Tallinnan julkisissa liikennevälineissä: ...ei ole luvallista, ellei pyöräsi ole kokoon taittuva malli ja ellet ole pakannut sitä kattavasti pahveihin.

Kaukoliikenteen busseissa: Lain mukaan liikennöitsijän pitäisi ottaa bussin tavaratilaan kaksi pyörää, “mikäli niille on tilaa“. Käytännössä pyöräilijöitä on palvellut parhaiten Lux Express, jonka busseissa on aina ilmainen tila jopa neljälle pyörälle, kunhan lisäät netissä henkilölippusi yhteyteen ostoskorissa pyörälle oman ns. nollalipun. Saavu lähtölaiturille 15 min. ennen lähtöaikaa, niin kuljettaja pakkaa pyöräsi Lux-suojapussiin ja nostaa sen kyytiin. Etupyörää ei tavallisesti tarvitse irrottaa, mutta saatat joutua laskemaan satulaa ja/tai kääntämään ohjaustangon linkkuun.

Yhteyslautoilla saarille: Manner-Viron ja kahden suursaaren välisten lauttojen aikataulut ja polkupyöräliput (henkilölipun kera) saat tältä nettisivulta - Vormsin, Kihnun sekä Hiidenmaan ja Saarenmaan välisten lauttojen liput puolestaan täältä. Sataman henkilökunta ohjaa sinut pyörinesi autokaistoista erillään olevalta odottelualueelta laivalle.

Retkivarusteet perille rahtina: Painavimpien teltta- ja varustekassien kuljetus Matkahuollon tapaan bussilla on hyvä idea, jos haluat polkea päämäärääsi kevyemmin lastattuna. Cargobus-rahtipiste on kaikkien keskeisten virolaiskaupunkien linja-autoasemien yhteydessä, ja pakettisi ennättää sinua odottelemaan perille jo saman päivän aikana.

Viroa halkovat pitkät vaellus- ja pyöräreitit edistyneille

Viron läpi kulkee Viron Metsähallituksen eli RMK:n kolme pitkää retkeilyreittiä, joita voi varsin hyvin taivaltaa myös (maasto)pyörällä. Osan matkaa reitit tosin kulkevat läpi soiden ja rämeiden jopa usean kilometrin pituisina pitkospuuosuuksina, toisinaan voi reitti koukata Suomenlahden jyrkän klinttitörmän juurelle merenrannan kivikkoon. RMK:n sivuilla on reiteistä tarkat osuuskuvaukset ja maastokartat. Niitä kannattaa jo pyörämatkaa ennen tutkia tarkoin mahdollisten kiertoteiden tai oikopolkujen selvittämiseksi.

Oandu-Aegviidu-Ikla -retkeilyreitti on 375 km pitkä. Se alkaa Pohjois-Virosta Lahemaan kansallispuiston Oandusta ja kulkee Kõrvemaan tiheiden metsien sekä Euroopan yhden upeimman suomaiseman eli Soomaan kansallispuiston halki. Reitti kulkee lounaaseen kuuden maakunnan, kahden kansallispuiston ja yhdeksän suojelualueen läpi päättyen Viron ja Latvian rajanylityspaikkaan Iklaan.

Reippaasti pidempi, 628 km mittainen luoteis-kakkois-suuntainen reitti kulkee välillä Peraküla-Aegviidu-Ähijärve. Se halkoo peräti yhdeksän maakunnan aluetta Suomenlahden rannikon ja Kaakkois-Viron Setomaan välillä, kulkien useiden suojelualueiden läpi ja tarjoten näkymiä monista Viron kauneimmista kansallismaisemista. Tämänkin reitin varrella on koko joukko RMK:n tauko- ja tulentekopaikkoja sekä leiriytymispisteitä.

Penijõe-Aegviidu-Kauksi on 613 km:n mittainen reitti, joka lävistää Viron mantereen länsi-itä-suuntaisesti. Reitti alkaa lännestä Matsalun kansallispuistosta ja kulkee Kasarin joen tulvaniittyjen kautta kohti Raplamaata - mutkitellen rämeiden, metsien ja pellonreunojen kautta kaikkien kolmen reitin risteyskohtaan Aegviidulle (johon on junayhteys Tallinnasta). Aegviidulta itään reitti kulkee jälkiteollisten maisemien läpi Kurtnan järvialuetta sivuten, Alutagusen kansallispuiston läpi ja päättyen Peipsijärven pohjoisrannalle.