Viron parhaat saaret
Viron 2 317 saarta ovat olleet maan historiassa ja kulttuurissa ratkaisevassa roolissa. Katso, millä niistä kannattaa vierailla tänä kesänä!
Virossa on 2 317 saarta
Vain harvat niistä ovat asuttuja tai helposti matkailijoiden saavutettavissa.
Onneksi monille Viron kiinnostavimmista saarista pääsee helposti lautalla tai yhteysaluksella. Useimmat sijaitsevat Itämerellä, mutta Piirissaar tekee poikkeuksen: se kohoaa Peipsijärvestä aivan Viron itärajan tuntumassa. Saarilla pääset nauttimaan luonnonrauhasta, retkeilemään ja telttailemaan sekä tutustumaan Viron rikkaaseen saaristo- ja rannikkokulttuuriin.
Kiipeä majakan huipulle, tutki vanhoja sotilasrakennuksia tai lähde pyöräilemään rauhallisille kyläteille. Saaristolaiselämään pääset sukeltamaan myös paikallisissa tapahtumissa, festivaaleilla ja kotikahviloiden päivinä. Ja tietenkin kannattaa maistaa saarten omia herkkuja.
Viron saaret ovat keskenään hyvin erilaisia – valitse omasi ja lähde seikkailuun!
Saarenmaa
Viron suurin saari, Saarenmaa, houkuttelee vierailijoita luonnonkauneudellaan, rikkaalla historiallaan ja kulttuuriperinnöllään.
Saarenmaan pääkaupunki Kuressaare tunnetaan pitkistä kylpyläperinteistään, ja kaupungissa riittää koettavaa ympäri vuoden. Saarenmaa onkin yksi Viron suosituimmista matkailukohteista, jonne tullaan nauttimaan niin luonnosta, nähtävyyksistä kuin saariston kiireettömästä tunnelmasta.
Näin pääset Saarenmaalle
Mantereelta Saarenmaalle matkustetaan lautalla Virtsun satamasta Muhuun, josta matka jatkuu pengertietä pitkin Saarenmaalle. Tallinnasta Kuressaareen pääsee myös lentäen, ja lentomatka kestää vain noin puoli tuntia. Kesällä 2027 Kuressaareen voi lentää myös suoralla Finnairin lennolla Helsingistä. Lentomatka kestää noin 45 minuuttia, ja lentoja lennetään useita kertoja viikossa kesäkuusta elokuun alkuun.
Kuvan ottaja: Robert Lindström
Muhu
Muhun ajaton kyläilma ja vuosisatoja muuttumattomina säilyneet maisemat houkuttelevat sinua löytämään lohtua saarella. Nähtävyyksien väliset etäisyydet ovat lyhyitä, mikä tekee saaresta ihanteellisen tutkittavaksi polkupyörällä, ratsain tai veneellä. Muhu juhlii rannikkokansan kulttuuria antiikista nykypäivään. Saari myös arvostaa vahvasti ekologista tasapainoa ja edistää luontoystävällistä ajattelutapaa.
Näin pääset Muhulle
Lautalla Kuivastun satamasta tai sillan yli Saarenmaalta.
Kuvan ottaja: Rivo Veber
Tekemistä Muhulla
Hiidenmaa
Hiidenmaa on Viron toiseksi suurin saari ja täydellinen kohde rauhaa ja luonnonläheistä saarielämää kaipaavalle. Saaren maisemissa vuorottelevat mäntymetsät, suot, pitkät hiekkarannat ja pienet kylät, ja meri on lähes kaikkialla lähellä. Kesällä Hiidenmaalle tullaan nauttimaan luonnosta, rannoista ja kiireettömästä tunnelmasta, ja talven ollessa riittävän kylmä saarelle voi päästä jopa jäätietä pitkin.
Hiidenmaan tunnetuimpia maamerkkejä ovat sen historialliset majakat. Kõpun majakka on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista majakoista, ja myös Ristnan majakka ja Tahkunan majakka ovat vierailun arvoisia. Luonnosta kiinnostuneen kannattaa suunnata mereen kurottavalle Sääretirpille ja Ristimäelle. Erilaista tekemistä tarjoavat puolestaan Tuuletorn-elämyskeskus ja kesäisin kukkiva Hiidenmaan laventelitila.
Näin pääset Hiidenmaalle
Hiidenmaalle pääsee ympäri vuoden lautalla Rohukülan satamasta. Lautta saapuu Heltermaan satamaan saaren itärannikolle. Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä liikennöi lisäksi lautta Triigin ja Sõrun satamien välillä, joten molemmat saaret on helppo yhdistää samaan matkaan. Tallinnasta Kärdlaan pääsee myös lentäen noin puolessa tunnissa.
Kuvan ottaja: Priidu Saart
Tekemistä Hiidenmaalla
Vormsi
Vormsi on pieni ja rauhallinen saari, jonka maisemissa näkyy edelleen vuosisatoja jatkunut rantaruotsalainen historia. Ruotsinkielistä väestöä asettui saarelle jo keskiajalla, ja aina vuoteen 1944 saakka suurin osa Vormsin asukkaista oli rantaruotsalaisia. Heidän perintönsä näkyy edelleen esimerkiksi kylien nimissä, rakennuksissa ja saaren kulttuurissa.
Vormsi sopii erityisesti luonnonrauhaa ja historiaa etsivälle matkailijalle. Katajakedot, rantaniityt, metsät ja kivikkoiset rannat tekevät saaresta hyvän retkeily- ja pyöräilykohteen. Pienen kokonsa ansiosta Vormsiin onkin helppo tutustua jalan tai pyörän selässä.
Saaren tunnetuimpiin nähtävyyksiin kuuluvat Vormsin hautausmaan historialliset rengasristit ja hautausmaan vieressä sijaitseva Pyhän Olavin kirkko. Saaren länsirannikolla kohoaa Saxbyn majakka, ja luontoon kannattaa tutustua esimerkiksi Rumpon vaellusreitillä. Rantaruotsalaisten entiseen elämäntapaan pääsee puolestaan tutustumaan Vormsin maatilamuseossa.
Näin pääset Vormsille
Vormsille pääsee lautalla Haapsalun lähellä sijaitsevasta Rohukülan satamasta. Lautta saapuu Vormsin Svibyn satamaan, ja mukaan voi ottaa auton tai polkupyörän. Saarella liikkumiseen pyörä sopii erityisen hyvin.
Kuvan ottaja: Priidu Saart
Tekemistä Vormsilla
Kihnu
Kihnu on pieni saari, jolla on poikkeuksellisen vahva oma kulttuuri. Saaren perinteinen elämäntapa kuuluu UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, ja vuosisatoja vanhat tavat ovat edelleen osa kihnulaisten arkea. Värikkäät raidalliset hameet, taidokkaat käsityöt, vanhat laulut, musiikki ja tanssi näkyvät saarella yhä niin arjessa kuin juhlissa.
Merenkulku ja kalastus ovat muovanneet Kihnun elämäntapaa vuosisatojen ajan. Miesten viettäessä perinteisesti pitkiä aikoja merellä naiset huolehtivat perheistä ja maatiloista ja samalla pitivät yllä saaren kulttuuriperintöä. Myös ortodoksinen uskonto on jättänyt jälkensä Kihnuun: suuri osa saarelaisista kääntyi ortodoksiseen uskoon 1800-luvulla.
Viron seitsemänneksi suurin saari on tarpeeksi pieni pyörällä tai jalan tutkittavaksi. Hyvä paikka aloittaa on Kihnun museo, jossa pääsee tutustumaan saaren historiaan, käsitöihin ja kulttuuriperintöön. Muita kiinnostavia kohteita ovat Kihnun Pyhän Nikolain kirkko, Kihnun majakka ja paikallisia käsitöitä myyvä Kihnun oma käsityömyymälä. Paras tapa kokea Kihnu on kuitenkin jättää aikaa myös saarielämälle, paikallisille kohtaamisille ja kiireettömälle pyöräilylle kylästä toiseen.
Näin pääset Kihnulle
Kihnulle pääsee ympäri vuoden lautalla Munalaidin satamasta, noin puolen tunnin ajomatkan päästä Pärnusta. Satamaan pääsee Pärnusta myös bussilla. Lauttamatka kestää noin tunnin, ja liput kannattaa varata etukäteen etenkin kesällä ja saaren suosittujen tapahtumien aikaan.
Kuvan ottaja: Priidu Saart
Tekemistä Kihnulla
Ruhnu
Riianlahden helmeksi kutsuttu Ruhnu on Viron eteläisin saari ja täydellinen kohde rauhaa ja kiireetöntä saarielämää kaipaavalle. Pienellä ja syrjäisellä saarella asuu vakituisesti vain noin 60 ihmistä, ja täällä hiljaisuuden rikkovat lähinnä meren aallot.
Ruhnussa on asuttu jo tuhansia vuosia, ja saarella on vahva rantaruotsalainen historia. Ruotsinkielinen väestö muodosti pitkään suurimman osan saaren asukkaista, kunnes valtaosa rantaruotsalaisista pakeni Ruotsiin vuonna 1944. Heidän kulttuuriperintönsä näkyy Ruhnussa edelleen muun muassa arkkitehtuurissa ja saaren historiassa.
Ruhnun tunnetuimpiin nähtävyyksiin kuuluu vuonna 1644 rakennettu Pyhän Magdaleenan kirkko, joka on Viron vanhin säilynyt puurakennus. Aivan sen vieressä sijaitsee vuonna 1912 valmistunut uusi kirkko. Saaren korkeimmalla kohdalla kohoaa 40 metriä korkea Ruhnun majakka, ja saaren pitkästä historiasta voi oppia lisää Ruhnun museossa.
Näin pääset Ruhnulle
Ruhnulle pääsee kesäkaudella lautalla Pärnusta, mantereella sijaitsevasta Munalaidin satamasta sekä Saarenmaan Roomassaaren satamasta. Lautalle ei voi ottaa autoa, mutta polkupyörän voi kuljettaa mukana. Talvikaudella Ruhnulle pääsee lentäen Pärnusta tai Kuressaaresta.
Kuvan ottaja: Stina Kase
Vilsandi
Vilsandi on pieni ja syrjäinen saari keskellä Viron merellisintä kansallispuistoa. Saaren ympärillä avautuva Vilsandin kansallispuisto koostuu merestä, saarista, luodoista ja niemistä, ja se tunnetaan erityisesti runsaasta linnustostaan, harmaahylkeistään ja harvinaisista kasveistaan. Alueella kasvaa yli 30 orkidealajia, ja keväisin ja syksyisin se on tärkeä levähdyspaikka tuhansille muuttolinnuille.
Vilsandissa eli aikoinaan yli 200 ihmistä, joiden joukossa oli kalastajia, merimiehiä ja hylkeenpyytäjiä. Nykyään saari on huomattavasti hiljaisempi – ja juuri rauha, meri ja lähes koskematon saaristoluonto tekevät siitä erityisen matkakohteen.
Vilsandin saarella kannattaa suunnata Vilsandin majakalle, jonka huipulta avautuvat näkymät yli saaren ja ympäröivän meren. Kansallispuistoon kuuluu myös Saarenmaan puolella sijaitseva Harilaiun niemimaa, jonka vaellusreitit kulkevat hiekkarantojen ja tuulen muovaamien rannikkomaisemien halki. Pidempi reitti vie Kiipsaaren majakalle, joka seisoo nykyään rantaviivan muutosten vuoksi meressä.
Näin pääset Vilsandiin
Vilsandin-matka kannattaa suunnitella etukäteen. Kunnan järjestämä veneyhteys kulkee Saarenmaan Papissaaresta Vilsandin Vikatiin ja takaisin. Aikataulut kannattaa tarkistaa ja liput hankkia etukäteen.
Kuvan ottaja: Mati Kose
Aegna
Vain lyhyen merimatkan päässä Tallinnasta sijaitseva Aegna on helppo tapa yhdistää saaristoluonto pääkaupunkilomaan. Suurin osa pienestä saaresta on metsää ja suojeltua luontoa, ja sen halki kulkee kolme merkittyä retkeilyreittiä. Matkan varrella voi nähdä suuria siirtolohkareita, hiekkarantoja ja vanhoja sotilasrakennelmia.
Aegnalla on pitkä sotilaallinen historia. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa saaren asukkaat evakuoitiin ja Aegnasta tehtiin sotilastukikohta. Myöhemmin saari pysyi pitkään rajoitettuna alueena, ja matkailijoille se avautui vasta vuonna 1991. Nykyään vanhat sotilaskohteet ovat vähitellen sulautumassa takaisin niitä ympäröivään luontoon.
Saaren erikoisimpiin nähtävyyksiin kuuluu vanha kivilabyrintti, jonka arvellaan olevan rantaruotsalaisten rakentama. Aegna tunnetaan myös poikkeuksellisen runsaista siirtolohkareistaan. Rantapäivää voi viettää esimerkiksi Suurepaadin rannalla tai Suurella Pohjoisrannalla, ja saareen voi tutustua myös opastetulla luontoretkellä.
Saareen voi tutustua omatoimisesti digitaalisen vierailuoppaan avulla. Aegnan luontoon, historiaan ja tärkeimpiin nähtävyyksiin pääsee tutustumaan myös opastetulla kierroksella.
Näin pääset Aegnalle
Aegnalle liikennöi kesäkaudella nopea matkustaja-alus Tallinnan Linnahallin satamasta. Matka kannattaa suunnitella etukäteen ja tarkistaa liikennöintipäivät ja aikataulut ennen lähtöä.
Kuvan ottaja: Kätriin Huttunen
Naissaari
Noin 10 kilometrin päässä Tallinnasta sijaitseva Naissaari yhdistää hiekkarannat, mäntymetsät ja kiehtovan sotahistorian. Suuri osa saaresta on luonnonpuistoa, ja merkittyjä retkeilyreittejä pitkin pääsee niin rannoille ja metsiin kuin vanhojen sotilasrakennelmien keskelle. Naissaari sopiikin hyvin päiväretkeksi Tallinnasta – tai pidemmäksi irtiotoksi keskelle saaristoluontoa.
Saaren historiaan ovat jättäneet jälkensä erityisesti 1900-luvun sodat. Vuonna 1913 saaren asukkaat joutuivat lähtemään, kun Naissaaresta rakennettiin osa Pietari Suuren merilinnoitusta. Myöhemmin Neuvostoliiton armeija käytti saarta sotilasalueena. Metsien keskellä voi edelleen nähdä vanhoja tykkipattereita, miinavarastoja ja kapearaiteisen rautatien, jolla pääsee nykyään myös retkelle saaren halki.
Saaren pohjoisosassa kohoava Naissaaren majakka tarjoaa näkymät yli metsäisen saaren ja Suomenlahden – kirkkaalla säällä huipulta voi nähdä jopa Suomen rannikon. Sotahistoriaan voi tutustua myös Pietari Suuren merilinnoituksen raunioilla ja Naissaaren sotamuseossa.
Näin pääset Naissaarelle
Naissaarelle pääsee Tallinnasta kesäkaudella laivalla, nopealla veneellä tai meritaksilla. Säännöllinen lauttaliikenne on kausiluonteista, joten aikataulut ja liput kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin ennen matkaa. Saarelle voi saapua myös omalla veneellä.
Kuvan ottaja: Madis Rallmann
Piirissaari
Piirissaari poikkeaa tämän listan muista saarista: se ei sijaitse Itämerellä vaan Peipsijärvellä lähellä Viron ja Venäjän rajaa. Vain 7,8 neliökilometrin kokoisen saaren erityispiirre on sen pieni vanhauskoinen yhteisö, jonka kulttuuri ja elämäntapa ovat säilyneet täällä vuosisatojen ajan.
Vanhauskoiset saapuivat Peipsijärven seudulle 1600-luvulla paettuaan Venäjältä uskonnollista vainoa. Piirissaaressa heidän perintönsä näkyy edelleen kylämaisemassa, uskonnollisissa perinteissä ja paikallisessa elämäntavassa. Kalastus sekä erityisesti sipulien ja muiden vihannesten viljely ovat olleet pitkään tärkeä osa saarelaisten elämää.
Hyvä paikka tutustua saaren historiaan ja kulttuuriin on Piirissaaren vanhauskoisten museo. Historiallisessa rakennuksessa toimivassa museossa voi nähdä perinteisen vanhauskoisten kodin, ikoneita, pyhiä kirjoja ja muita saaren elämästä kertovia esineitä. Piirissaaressa on myös kolme vanhauskoisten hautausmaata.
Näin pääset Piirissaareen
Piirissaareen pääsee lautalla Peipsijärven länsirannalla sijaitsevasta Laaksaaren satamasta. Pienelle saarelle kannattaa varata aikaa ja tutustua siihen rauhassa jalan tai pyörällä.
.
Kuvan ottaja: Rivo Veber
Inspiroidu Viron luonnosta
Viimeksi päivitetty
29.08.2026