Ruhnun majakka Ruhnun saarellaKuvan ottaja: Ruhnu Vallavalitsus

Ruhnun saari

Ruhnun saari, jota kutsutaan usein Riianlahden helmeksi, on Viron eteläisin saari.

Ruhnu on täydellinen paikka rauhaa kaipaavalle – hiljaisuuden rikkoo lähinnä meren kohina

Ruhnulla on asuttu vuosisatojen ajan. Vanhimmat merkit asutuksesta ovat peräisin kivikaudelta noin vuodelta 5200 eaa. Ensimmäinen kirjallinen maininta saaresta on vuodelta 1341, jolloin Kuurinmaan piispa myönsi Ruhnun asukkaille oikeuden elää vapaina talonpoikina. Monien muiden Länsi-Viron saarten tavoin Ruhnun väestö koostui pitkään pääasiassa Viron rantaruotsalaisista, joista suurin osa pakeni Ruotsiin vuonna 1944.

Nykyään Ruhnulla asuu vakituisesti noin 60 ihmistä, mutta kesäisin väkimäärä kasvaa noin 150.

Pienestä koostaan ja asukasluvustaan huolimatta Ruhnussa myös tapahtuu. Kannattaa vilkaista saaren tapahtumakalenteria – matkalle voi hyvinkin osua konsertti, juhla tai muu paikallinen tapahtuma. Muulloin voit vain kuljeskella ympäri saarta, nauttia rauhasta ja tervehtiä vastaantulevia paikallisia.

Arkkitehtuuria, historiaa ja kulttuuria

Ruhnu on pinta-alaltaan vain hieman alle 12 neliökilometriä. Saarella on vain yksi kylä, joten eksymisen vaaraa ei juuri ole. Aloita tutustuminen Ruhnun museosta, joka on avoinna huhtikuusta lokakuuhun ja talvikaudella sopimuksen mukaan. Museon kiehtovimpiin esineisiin kuuluvat harvinaiset kvartsityökalut, joita hylkeenpyytäjät käyttivät saarella jo noin 7 200 vuotta sitten.

Hieman kylän ulkopuolella, Ruhnun korkeimmalla kohdalla Haubjerren mäellä, kohoaa Ruhnun majakka. Rautalevyistä rakennettu 40 metriä korkea majakka on ohjannut merenkulkijoita jo yli sadan vuoden ajan ja on edelleen toiminnassa.

Vuonna 1644 rakennettu Ruhnun Pyhän Magdalenan kirkko on Viron vanhin säilynyt puurakennus. Vain muutaman metrin päässä siitä seisoo vuonna 1912 valmistunut uusi kirkko. Molemmat kirkot ovat edelleen käytössä, ja niissä järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi konsertteja, luentoja, näyttelyitä ja muita tapahtumia.

Ruhnulle matkustaminen

Lähin kohta mantereella on Latvian Kuurinmaalla sijaitseva Kolkan niemi, jonne on Ruhnusta 37 kilometriä. Kuressaareen on noin 70 kilometriä, Kihnuun 54 kilometriä ja sekä Pärnuun että Riikaan 96 kilometriä.

Ruhnulle pääsee kahdella tavalla. Lokakuusta huhtikuuhun saarelle voi lentää pienkoneella Pärnusta tai Kuressaaresta. Toukokuusta lokakuuhun Ruhnulle liikennöi lautta Pärnusta, Saarenmaan Roomassaaren satamasta sekä mantereella sijaitsevasta Munalaidin satamasta. Lautalle ei voi ottaa autoa, mutta polkupyörän voi kuljettaa mukana.

Omalla veneellä saapuvia palvelee Ruhnun vierasvenesatama.

Majoittuminen Ruhnulla