Eurovelo 10 / 13

Osuus #1 - 164 km

Ikla - Kabli - Häädemeeste - Pärnu - Audru - Tõstamaa - Varbla - Virtsu

Ensimmäinen osuus kulkee Latvian rajapisteeltä Iklasta Pärnun kautta Virtsuun. Reitin ensimmäiset 30 km kulkevat rauhallista rantatietä pitkin. Häädemeesten jälkeen käänny oikealle, ylitä päätie ja jatka Soometsa-Uulu -tietä pitkin metsän halki. Uulusta Pärnuun (17 km) - Viron kesäpääkaupunkiin - reitti kulkee pääosin pitkin pyöräteitä.

Pärnusta jatkettaessa Virtsun suuntaan (josta on lauttayhteys Saarenmaan "eteiseen" eli Muhulle), kulkee reitti kauniin Valgerannan seudun läpi. Aluksi pyörätietä on 11 km, sitten siirrytään ajamaan melko rauhalliselle ja miellyttävälle metsien, niittyjen ja peltojen välissä kulkevalle ajotielle. Merenranta on täällä kauneudeltaan monessa kohtaa pistäytymisen väärtti. Viimeisten 17 km matkalla on myös lyhyitä soratieosuuksia, mutta ne unohtuvat mielestä viimeistään Laelatun metsäniityn, Puhtulaidin ja pengertien kauniiden maisemien myötä.

Osuus #2 - 336 km 

Orissaare – Kõljala – Kuressaare – Tehumardi – Sääre – Kihelkonna – Võhma – Leisi – Triigi sadam 

Reitin toinen osuus kulkee Muhun saaren ja Saarenmaan halki. Muhu on Viron kolmanneksi suurin saari, jossa maalaukselliset maisemat, eri-ilmeiset ​​kyläyhteisöt ja historialliset nähtävyydet vuorottelevat tien äärellä.

Muhulla ajomatkaa kertyy noin 50 km, josta sorateitä on alle 10 km. Saarenmaan reitti kiertää lähes täydellisesti (280 km). Kuressaaren ympäristössä voi liki 30 km verran ajella pyöräteitä pitkin ja loput reitistä kuljetaan melko rauhallisilla asfalttiteillä.

Epämiellyttävin osa matkaa on Sõrven niemimaan länsikyljellä, jossa on noin 15 km on ajettava pölyisiä sorateitä pitkin, mutta kauniit merinäkymät lieventävät harmistuksen tunnetta. Saarenmaan syrjäisissä kolkissa (etenkin Sõrven seudulla) voit kokea syvää rauhan tunnetta ja nähdä metsäneläimiä.

Osuus #3 – 114 km

Emmaste – Kõpu – Kõrgessaare – Kärdla – Heltermaa

Reitin kolmas osuus suuntautuu Hiidenmaalle, jonne Saarenmaalta pääsee Triigin satamasta kahdesti päivässä kulkevalla yhteysaluksella. Hiidenmaalla Sõrun sataman jälkeen reitti kulkee taas enimmäkseen rauhallisia asfalttiteitä sekä Kärdlan lähellä myös pyöräteitä pitkin.

Hiidenmaa on luontomatkailijoiden mielestä eräs Viron kauneimmista retkeily-ympäristöistä – saarella on paljon koskematonta luontoa, kauniita rantoja, pienvenesatamia ja pikkukyliä. RMK:n hyvinvarustetut leiriytymispaikat mahdollistavat miellyttävän luonnossa oleskelun. Hiidenmaan helmiä ovat Kõpun niemimaa ja Kassari.

Osuus #4 – 170 km

Haapsalu – Linnamäe – Nõva – Padise – Paldiski – Keila-Joa – Tallinnan satama

Neljäs osuus alkaa mantereelle suuntautuvan lauttamatkan jälkeen Rohukülan satamasta ja kulkee merenrantaseutuja pitkin kohti Tallinnaa.

Kaupunkien ja taajamien lähistöllä pääsee ajamaan pyöräteitä pitkin (Haapsalun ympärillä yli 10 km, Tallinnaa Keila-Joan ja Tabasalun suunnalta lähestyttäessä noin 30 km). Suurin osa osuuden muusta reitistä kulkee pienemmillä metsä- tai rannikkoteillä, jotka ovat erittäin mukavia pyöräilijän kannalta. Ainoa haasteellisepi tieosuus on Spithamin ja Nõvan välinen epätasainen metsätie (9 km).

Ihasteltavaksi asti tälläkin seudulla jatkuu koskematonta luontoa, kauniita rannikkoalueita ja massiivisia metsiä. Haapsalun kaupunkiin tutustumiseen kannattaa ehdottomasti varata aikaa.

Osuus #5 – 159 km

Maardu – Koogi – Kiiu – Leesi – Loksa – Palmse – Võsu – Sagadi – Vihula

Viides osuus kulkee Tallinnasta Vihulaan. Maarduun asti pääsee ajamaan kevyen liikenteen väylillä, ja kyllä niitä tulee jatkossakin vastaan - joskin lyhyempinä pätkinä. Pyöräilyreitti kulkee pääosin pitkin hyviä asfaltoituja teitä, joilla on liikennettä vain kohtuullisesti.

Osuuden helmiä ovat Jägalan vesiputous, pohjoisrannikon kauniit niemenkärjet sekä tietysti Lahemaan kansallispuisto vertaansa vailla olevan luontonsa ja kauniitten kartanoittensa kera. Käsmun kapteenien kylään ja siellä avoinna olevaan merimuseoon kannattaa ehdottomasti poiketa.

Osuus #6 – 151 km

Vihula – Kunda – Aseri – Purtse – Ontika – Toila – Sillamäe – Sinimäe – Narva-Jõesuu – Narva

Kuudes osuus käsittää matkan Vihulan kartanon luota reitin päätöspisteeseen Narvassa. Suurin osa osuudesta kulkee teollisuudesta ja kaivostoiminnasta tunnetulla itäisellä Virumaalla. Ajatukset tuhka- ja kivikasoista tai kemianteollisuuden satunnaisista hajuhaitoista eivät kuitenkaan himmennä rahtuakaan tunnelmaa, kun silmät seuraavat päätiestä hieman etäämmällä Suomenlahden korkean rantatörmän päällä kulkevan sivutien näkymiä.

Kundan ja Sillamäen ympäristössä sekä Narvanjoen reunalla Narvan saavuttaessa on mukavia pyöräteitä, reitin kulkiessa muutoin pitkin varsin hiljaisia asfalttiteitä. Neljässä kohtaa on pyöräilijän kuitenkin soluttauduttava Tallinna-Narva-valtatien liikenteen sekaan muutaman kilometrin matkalle, koska hyviä vaihtoehtoja ei ole. Ukrainan sota, Venäjän-vastaiset pakotteet ja Narvan rajasillan sulkeminen ajoneuvoliikenteeltä ovat tosin vähentäneet rekkarallin lähes nollaan, joten ei hätää.