public.homepage.logo
Viljandin keskustan puisto jouluisesti valaistuna Source: Silver Tõnisson, Visit Viljandi
public.entry.region.yldine_piirkond_louna

Viljandi on Viron herttainen “mansikkapitäjä”

Kaupunki-idylli vaihtuu rantaelämäksi mäkeä alas järven äärelle laskeuduttaessa
Timo Raussi

Timo Raussi

Savolaissyntyinen, Virossa 20 v. asunut viestintäalan taitaja

Mihin suuntautua Virossa, jos Tallinna ja Pärnu tai Tartto ja Narvakin on jo koettu, mutta sielu kaipaa jotain ”vielä aidompaa” virolaisuutta? Paikkaa, joka huokuu pikkukaupunki-idylliä, sijaitsee vesistön äärellä (koska tuhansien järvien maasta tulijan geeneihin on koodattu viihtyminen ao. ympäristössä) – ja jossa ei tarvitse pelätä ”hotellikuolemaa” eli tekemistä ja näkemistä riittää muutamaksikin päiväksi. Kokeile Viljandia! 

Olen vieraillut Viljandissa useasti työn ja vapaa-ajan merkeissä, eikä kertaakaan ole mieleen tullut ”kiitos, ei enää”-tunnetta. Tämä 17 000 asukkaan kaupunki eteläisessä Keski-Virossa on juuri sopivan etäällä suuremmista, markkinatalouden ja turismin vuoksi tarjontaa ikään kuin tasapäistävistä keskuksista sekä rajaseutujen kontrastikkaista usean kulttuurin yhteisöistä.

Se ken tahtoo, voi puolestani kutsua Keski-Virossa sijaitsevaa Viljandia ”savolaishenkisen perusvirolaisuuden kehdoksi”. Neuvostoaikaan täältä nimittäin raportoitiin politbyroon suurille itäjohtajille vain se, mitä tiedettiin heidän tahtovan kuulla - vaikka paikallisesti asioita hoidettiin oman näkemyksen mukaan. Esikuvana viljandilaisille taisi tuolloin toimia kaupungista etelään sijaitsevan Mulgimaan historiallinen asema hieman kapinahenkisenä ja vauraana itsenäisten talonpoikien alueena.

Viljandi ei ole nukkumalähiö - olkoonkin, että jopa kaupungin oma matkailutoimisto kuvailee sen vanhaksikaupungiksi miellettävän keskustan katuja "romanttisen uneliaiksi". Viljandilla on yli 700 vuoden mittainen historia, ja vaikka se sijaitseekin kaukana merestä ja suurista vesireiteistä, hyväksyttiin se v. 1346 – noin 60 vuotta Lyypekin kaupunkioikeuksien saamisena jälkeen jo mukaan Hansakaupunkien liittoon

Viljandinjärveä reunustavien kukkuloiden päälle rakennettu ritarilinna oli aikanaan Liivinmaan suurin, ja sen ympärille muodostui 1200-luvulla nopeasti aktiivinen kauppiaiden ja käsityöläisten yhteisö. Linnoitus itse kärsi merkittäviä vaurioita eri sodissa, ja nyt sen rauniot ovat enää vain kalpea aavistus siitä, mitä paikalla on sijainnut ennen Puola-Liettuan ja Ruotsin välistä sotaa (1598–1660). Oivallisen ja rauhallisen puistoympäristön esim. piknik-istuskelua varten ne tänäänkin toki tarjoavat. Toisaalta linnanmäeltä järven suuntaan avautuva näkymä sekä läheinen riippusilta ovat ehdottomia matkamuistokuvien näppäyskohtia.

Dronekuva kesäisistä Viljandin linnan raunioista

Source: Siim Verner Teder, Visit Viljandi

Kulttuuriin kietoutunut kaupunki 

Pysähdyspaikan rooli Riika-Pärnu-Tartto-Novgorod -reitillä toi ja jätti Viljandiin vahvan kulttuurihenkisyyden. Käsityöläisten vahva asema näkyy tänäänkin mm. Hansapäivien ohjelmassa sekä ympäri vuoden avoinna olevien Ehe ja Ehtne -käsityöpuodin ja Bonifatiuksen talon eli käsityöläisten killan toiminnassa.

Kaupungissa toimii myös Tarton yliopiston kulttuuriakatemia, jossa eri-ikäiset ja eri taidealojen, kansanperinteen ja esim. musiikkiopetuksen parissa taitojaan jo osoittaneet voivat opiskella sekä akateemisella että käytännön tasolla mm. tapahtumajärjestelyä. Kulttuurikeskus Perinnemusiikin aitan eteisessä sijaitseva suuri ilmoitustaulu onkin lähes aina tulvillaan lähipäivinä ja -viikkona Viljandissa järjestettävien konserttien, näyttelyiden ynnä muiden tapahtumien ilmoituksia.

Vaikutus matkailijalle? Viljandi Folk ei esittelyjä kaivanne. Rento fiilis ja musiikki ovat jo 30 vuottta tuoneet kaupunkiin toistuvasti Puuluupin ja Trad.Attack!in kaltaisia esiintyjiä sekä yleisöä tuhatmäärin ympäri maailmaa. Heinäkuun loppupuolella tehtäviin Viljandin-matkoihin kannattaakin majoitus varata hyvissä ajoin. 

Kaupunkilaisia keskiaikaisasuissaan Viljandin Hansapäivillä

Source: Silver Tõnisson, Visit Viljandi

Ajanvietteeksi silmänruokaa ja vatsantäytettä

Itse suosin Virossa liikkuessani ns. off-season -matkailua eli koululomien ja megatapahtumien ulkopuolisia pitkä viikonloppuja. Poikkeuksen muodostaa juhannus, jolloin kesätunnelmaa on ihan mukavaa aistia toisten kaupunkilaisten tai pienempien kylien paikallisväen seurassa. Näin kävi viimeksi omalla Viljandin-matkallanikin - juhannusaaton karkelot Viljandijärven uimarannalla suurine kokkoineen, iloisine ihmisineen, musiikki- ja viihdeohjelmineen sekä kesäkahvilan virvokkeineen olivat tosi sympaattiset ja rattoisat.

Entä syksy tai talvi? Tuolloin voi rauhassa syventyä mm. Rüki-gallerian ja Kondase-taidekeskuksen näyttelyihin sekä viimeksi mainitun tiloissa olevan käyttötaidepuodin valikoimaan. Myös Ugala-teatterin esityksiin saa lippuja merkittävästi helpommin kuin Tallinnassa. Viljandin teatteri on ohjelmistoltaan tosin draamapainotteinen eikä sen saleissa ole tekstityslaitteistoja, mutta siksipä onkin pieni kieliopiskelu ollut vuosien saatossa iloksi ja avuksi. Usein teatterin aulassa on myös esillä vaihtuvia näyttelyjä, joita pääsee kassan aukioloaikoina katselemaan vaikka illan esitykseen ei kielimuurin vuoksi olisikaan asiaa. Samoin teatterikahvio palvelee jo lounaasta alkaen.

Juhannusjuhlat Viljandin rannalla

Source: Timo Raussi

Moni on tullut Viljandiin ainakin nämä nähdäkseen

Viljandi taiteilijoiden silmin

Viljandilainen miljöö on inspiroinut taiteilijoita kautta aikojen. Uusi kiehtova tapa tutustua kaupunkiin onkin tarkastella sitä viimeisten 200 vuoden aikana luotujen maalausten kautta - omatoimisten, kahden karttaopastetun "Viljandi taiteessa" -kävelykierroksen muodossa. 

Tutustuin taannoin netissä aiheeseen ja läksin vapaapäivän ratoksi 17 pysähdyspaikan kautta kulkeville kävelyreiteille. Jokaisen pysähdyspaikan luona on QR-koodilla varustettu kyltti. Kun puhelimen kameralla osoittaa kyltin koodia, avautuu ruudulle yksi tai useampia kyseisessä paikassa luotuja maalauksia sekä tietoja niiden tekijöistä (englanniksi ja viroksi). Kyltit on asetettu mahdollisimman lähelle maaston kohtia, joissa taiteilijakin lienee aikanaan seissyt tai istunut näkymää kankaalle vangitsemassa.

Viljandi taiteessa -kävelyreitin infotaulu

Source: Hillary Millán

"Katuja astellessa kasvoi nälkä - mistä saan vatsantäytettä?"

Ei hätää, poikkea johonkin näistä kahviloista tai ravintoloista niin uskon, että päädyt samaan päätelmään kuin minä - Viljandissa osataan laittaa tosi hyvää ruokaa.

Ihastu yksityiskohtiin

Vuodenajasta riippumatta Viljandin charmi perustuu pitkälti kiireettömään samoiluun sen vanhankaupungin kaduilla sekä muutamien sisäkirpparien, torin ja kauppahallin tarjonnan tutkintaan.

Toki Viljandinjärven ranta-alue tarjoaa aktiviteetteja sekä kentät ja välineet urheilullisempaankin ajanviettoon tenniksestä melontaan ja souteluun sekä rantalentiksestä talvikaudella suosittuun järviluisteluun ja jopa hissilliseen lumilautailurinteeseen asti. Jos suuntaudut rantaan Trepimäen portaiden sijasta hieman idempää Kõrgemäe-katua pitkin, voit kokea Viron mittakaavassa erään harvinaisuuden - reunustavine taloineen peräti 18% nousukulmaan rakennetun jyrkän kadunpätkän! Se laskeutuu lyhyellä matkalla 32 m eli kymmenkerroksisen kerrostalon portaikon verran.   

Aika kuluukin kuin siivillä ihastellessa viime vuosisadan alussa järvelle viettävän mäen rinteeseen rakennettuja uhkeita huviloita ja niiden pihapiirejä, puutalovaltaisia kujia sekä pieniä yksityiskohtia kuten selfie-tarkoitusta varten tammipuun alle ripustettu keinu tai katualueilla "betoniporsaiden" roolia täyttävät mansikka- ja kissapatsaat.

Kissat muuten saapuivat Viljandin Hiire-kadulle ja muuallekin keväällä 2022 kaupungintaiteilija Kristi Kangilaskin ideoimina. Kissahahmo esiintyy myös Viljandin uudessa logossa ja ihan hyvästä syystä. Kaupunki oli eräänlaisena esikuvana v. 1990 virolaisten lastenkirjojen pohjalta luotua klassikkofilmiä Naksitrallid tehtäessä - siinäkin kissoilla oli merkittävä roolinsa.

Kõrgemäe-katu Viljandissa on yksi Viron jyrkimmistä

Source: Timo Raussi

Nämä ovat Viljandin omaperäisiä "helmiä

Saunaan, suomalaiset! Näistä majapaikoista löydät saunallisen huoneen tai tuntisaunan vuokralle.

Suuri kylpyläkeskus on Viljandiin vasta tuloillaan, mutta täällä pääset jo kuumiin löylyihin, kunhan teet varauksen etukäteen.

Miten Viljandiin pääsee?

Tallinnasta näppärimmin viidesti päivässä junalla – matka-aika on piirun verran yli 2 h ja lipun hinta 11-13€ lähdöstä sekä siitä riippuen, haluatko ns. ykkösluokan numeroidun paikkalipun vaiko pelkän matkustusoikeuden eli "nopeat istuvat, hitaat eivät" -riskin. Paikkaliput tulevat netissä myyntiin noin 7-10 päivää ennakkoon, kakkosluokan lipun voi ostaa ja maksaa myös junan eteisessä olevaan lippuautomaattiin pankkikortin lähimaksulla 

Rautatieasemalta majapaikkaan minulla on ollut tapana siirtyä jo Tallinnassa tutuiksi tulleilla Bolt-kyytipalvelun takseilla, toisinaan taas hyppään junan saapumisaikataulun kanssa yksiin hyvin sovitetun kaupunkibussin kyytiin. Kaksi euroa maksavan kyydin voi maksaa kuljettajalle pankkikortilla.

Paikan päällä Viljandissa liikun sen sijaan yleensä kävellen, sillä kaikki tarpeellinen ja kiva sijaitsee vain noin kilometrin säteellä ydinkeskustasta. Viljandijärven ympäristön tutkiskeluun sopivat tosin mainiosti myös Vapaudenaukiolta ja Raatihuoneentorilta vuokrattavat kaupunkipyörät.

HUOM! Matkailuautoilijoita ja automatkailijoita varten
Visit Viljandi on koostanut hyvän nettisivun kaupungin sekä sitä ympäröivän seudun camping- ja nähtävyysvinkeistä.

Juna saapumassa Viljandin rautatieasemalle

Source: Silver Tõnisson, Visit Viljandi

Mainitsin tekstin alussa mulgit ja Mulgimaan, jota itse miellän ehkä kaikkein savolaisimmaksi osaksi Viroa. Viljandissakin voit törmätä aiheeseen - nähdä esim. mulgien perinneasuihin pukeutuneita osallistujia kansanperinnetapahtumissa tai ostaa Mulgi Pagarid -konditoriamyymälän leivonnaisia, mutta tehtäköön tässä kuitenkin selkeä rajanveto. Mulgimaa alkaa Viljandista etelään muutaman kilometrin päässä - ja sikäläisistä seikkailuistani kerron ihan toisessa artikkelissa.

Viehäty Viljandista ja viivähdä kaupungissa vielä hetkinen. Niin minäkin tein.

Inspiroidu myös näistä aiheista

Timo Raussi

Timo Raussi

Savolaissyntyinen, Virossa 20 v. asunut viestintäalan taitaja