Viron alueiden omaleimainen kulttuuri
Viro on enemmän kuin sen suurimmat kaupungit. Kautta maan pienet yhteisöt vaalivat omaleimaisia alueellisia kulttuurejaan ja elävää perintöä.
Viro on pieni maa, mutta kulttuurisesti yllättävän monimuotoinen.
Viroon matkustaessa kannattaa varata aikaa myös suurimpien kaupunkien ulkopuolelle. Juuri pienissä yhteisöissä kulttuuri on osa arkea, ja perinteitä eletään todeksi joka päivä. Kyse ei ole menneisyyteen jämähtäneistä tavoista, vaan elävistä käytännöistä, joita vaalitaan ja sovitetaan luontevasti osaksi nykyaikaa.
Esimerkiksi Setomaan UNESCO-listattu leelo-lauluperinne soi kesäfestivaaleilla rinta rinnan nykybändien kanssa. Vanha-Võromaan alueella taas on päiväkotiryhmiä, joissa opetus tapahtuu kokonaan võron kielellä.
Kun mietit, minne Virossa matkustaisit, muista, että tärkein elämys ei aina ole nähtävyys. Usein se löytyy kohtaamisista matkan varrella. Näissä kohteissa pääset sukeltamaan aitoon virolaiseen kulttuuriin ja kokemaan perinteet sellaisina kuin ne elävät tänä päivänä.
Kuvan ottaja: Felix Hau
Kihnun saari
Kihnun kulttuuri juontaa juurensa satojen, ellei jopa tuhansien vuosien taakse. Sen ainutlaatuiset tavat, musiikki, käsityöperinne ja rituaalit ovat tuoneet sille paikan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa.
Vaikka Kihnun yhteiskunta ei ole varsinaisesti matriarkaatti, naiset ovat siinä keskeisessä asemassa. He ovat perinteisesti vastanneet maatiloista, kotitalouksista ja kulttuurielämästä, kun taas miehet viettävät usein pitkiä aikoja merellä kalastamassa tai töissä saaren ulkopuolella. Saarella voit nähdä esimerkiksi naisia, jotka käyttävät kirkkaita, raidallisia hameita, joiden kuvioita voit oppia tulkitsemaan Kihnun museossa.
Saarella vaalitaan yhä ikivanhoja perinteitä, kuten perinteisiä häälauluja sekä kudontaa ja neulontaa, jotka ovat edelleen osa arkea. Kihnulaiset yhdistävät perinteen ja nykyajan opettamalla kansanlauluja ja käsityötaitoja koulussa sekä toivottamalla vierailijat tervetulleiksi jakamaan rauhallista elämäntapaa, yksinkertaista ruokaa ja yhteisöllisiä hetkiä.
Rannikkoruotsalaiset
Rannikkoruotsalaisten perintö juontaa juurensa ainakin 1300-luvulle, jolloin ruotsalaiset yhteisöt asettuivat asumaan Länsi-Viron rannikolle ja saarille. Vormsi, Ruhnu, Osmusaar ja Noarootsi mantereella ovat paikkoja, joihin heidän kulttuuriperintönsä on jättänyt suurimmat jäljet. Rannikkoruotsalaisten vaikutus näkyy alueen arkkitehtuurissa, kuten Ruhnun puukirkossa, Vormsin hautausmaan aurinkoristeissä ja Noarootsi-kirkon yksinkertaisissa linjoissa.
Haapsalun Rannikkoruotsalaisten museo on paras paikka oppia lisää tästä yhteisöstä.
Kuvan ottaja: Priidu Saart
Vanhauskoiset
Viron vanhauskoiset asuvat Peipsijärven länsirannalla niin sanotun Sipulitien varrella. Yhteisön juuret ulottuvat 1600-luvulle, jolloin heidän esi-isänsä pakenivat Venäjältä uskonnollista vainoa. Tuohon aikaan Peipsijärven vastaranta oli Venäjän keisarikunnan syrjäseutua, ja juuri tämä eristyneisyys on auttanut säilyttämään yhteisön omaleimaiset perinteet, uskonnon ja elämäntavan nykypäivään asti.
Peipsijärven seudulla kohoaa värikkäitä rukoushuoneita, jotka eivät ole avoinna vierailijoille. Niihin voi kuitenkin tutustua virtuaalisesti Kolkjan vanhauskoisten museossa. Alueella kannattaa myös lähteä veneretkelle Piirissaareen, Peipsijärven saarelle, jossa elää pieni vanhauskoisten yhteisö.
Alueella vieraillessa on ehdottomasti koettava teehetki samovaarin äärellä – ja nautittava sen kanssa pala perinteistä sipulipiirakkaa.
Kuvan ottaja: Näljane Nelik
Vietä päivä Sipulitiehen tutustuen
Vuokraa pyörä ja kulje omaan tahtiisi pitkin Sipulitietä ja sen nähtävyyksiä
Mulgimaa
Mulgimaa tunnetaan näyttävästä kansallispuvustaan, erityisesti pitkästä mustasta takista, jota koristaa punainen silmukkapitsi. Puku kuvastaa mulkien ylpeyttä ja arvokkuutta. Historiallisesti Mulgimaa vaurastui 1800-luvulla, kun Yhdysvaltain sisällissota aiheutti Euroopassa puuvillapulan. Alueen maanviljelijät vastasivat kysyntään viemällä pellavaa ulkomaille.
Nykyään paras tapa tutustua Mulgimaan historiaan ja perinteisiin on vierailla Mulgin elämyskeskuksessa. Alueella kannattaa myös maistaa mulgipuderia – yksinkertaista mutta ravitsevaa perinneruokaa, joka valmistetaan perunasta, ohrasta ja paistetusta sianlihasta. Vuonna 2024 mulgipuder lisättiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Ruokalaji saattaa tulla vastaan myös muualla Virossa, sillä se on suosittu perinneruoka kautta maan.
Kuvan ottaja: Sven Zacek, Visit Viljandi
Vanha-Võromaa
Vanha-Võromaa on Etelä-Virossa sijaitseva alue, jolla on oma murteensa ja omaleimaiset tapansa. Alueen savusaunaperinne on lisätty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Vanha-Võromaa on kulttuuriaarre, mutta myös merkittävä luontokohde: Karulan kansallispuisto, Haanjan ylänkö ja Suur Munamägi, Baltian korkein kohta, tarjoavat erinomaiset puitteet patikointiin, hiihtoon ja pyöräilyyn.
Alueen suurin kaupunki Võru oli kirjailija Friedrich Reinhold Kreutzwaldin kotikaupunki. Hänet tunnetaan Viron Kalevipoeg-kansalliseepoksen tekijänä, ja hänen entinen kotinsa toimii nykyään museona. Jos haluat tutustua alueen paikallisiin makuihin ja tukea pienyrittäjiä, etsi ruokakaupoissa elintarvikkeista ja juomista Uma Mekk -merkintää – sitä löytyy eri puolilta Viroa.
Kuvan ottaja: Hans Markus Antson
Setomaa
Setomaa on Kaakkois-Virossa sijaitseva kulttuurialue, joka on vuosisatojen ajan elänyt idän ja lännen rajapinnassa. Kuten Kihnussa, myös Setomaalla suhteellinen syrjäisyys on auttanut säilyttämään omaleimaiset tavat ja perinteet – vaikka alueelle ajaa Tallinnasta nykyään vaivattomasti noin kolmessa tunnissa.
Setomaan rikas perinne-elämä näkyy muun muassa ortodoksisissa kirkkopyhissä ja kyläjuhlissa, joihin myös vierailijat ovat usein tervetulleita. Obinitsan museossa voit jopa sovittaa perinteistä setopukua ja saada tuntuman siihen, miltä tuntuu kantaa näyttäviä, kartionmuotoisia hopearintaneuloja. Setomaa tunnetaan myös perinteisestä leelo-laulusta – moniäänisestä lauluperinteestä, joka on merkitty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Seto Külavüü eli kylävyö on reitti, joka kulkee alueen tärkeimpien kohteiden kautta: luonnonnähtävyyksien, museoiden, ravintoloiden ja muistomerkkien lomassa. Sen varrella pääset tutustumaan Setomaan kulttuuriin omassa tahdissasi.
Kuvan ottaja: Priidu Saart
Etsitkö parhaita paikkoja aitojen virolaisten kulttuurielämysten kokemiseen?
Vieraile pienissä yhteisössä, jotka pitävät yllä ainutlaatuisia kulttuuriperinteitä.
Inspiroidu
Last updated
12.01.2026