Paikallista virolaista ruokaa: esittelyssä Viron alueelliset maut
Viron eri seuduilla on omia ruokaperinteitään, jotka perustuvat sikäläisten asukkaiden etnisiin taustoihin ja/tai paikallisiin raaka-aineisiin.
Ruokaperinteet leviävät, mutta alueelliset ruoat eivät katoa
Viro on monipuolinen ruokamatkailumaa, jonka alueelliset ruokaperinteet heijastavat sen eri kansanryhmiä, saaristoa ja rannikkoa sekä historiallisia vaikutteita. Paikallista virolaista ruokaa ei voi typistää yhdeksi makumaailmaksi – se on kirjava kudelma Saarenmaan ruokaerikoisuuksia, setokeittiön perinteitä ja Itämeren rannikkoruokaa.
Tallinna
Yksi vanhimmista ja perinteisimmistä Virossa valmistetuista makeisista on marsipaani, joka koostuu pääasiassa manteleista ja tomusokerista. Tätä herkkua on nautittu jo keskiajalta lähtien, ja sitä voit maistella Tallinnan Vanhankaupungissa sijaitsevassa perinteikkäässä Maiasmokk-kahvilan marsipaanihuoneessa. Marsipaani edustaa hienosti paikallista virolaista ruokaa, joka kertoo maan pitkästä kulinaarisesta historiasta.
Keskiajan tunnelman ja makujen äärelle pääset aidoimmillaan Tallinnan Vanhankaupungin Olde Hansa -ravintolassa. Täällä vieraat saavat maistella Hansaliiton aikakauden tyyliin valmistettuja ruokia ja yrttijuomia sekä kuulla tuolloista musiikkia. Kaikki ruokalistan ateriat, jotka sisältävät villieläinten lihaa - mm. karhua ja erilaista riistaa - valmistetaan 1400-luvun reseptien ja keittiötekniikoiden mukaan. Tämä onkin täydellinen paikka niille, jotka haluavat kokea paikallista virolaista ruokaa ainutlaatuisessa ympäristössä.
Raadinapteekki eli Rae Apteek on v. 1476 lähtien valmistanut ja myynyt klarettia - punaviinistä ja mausteista valmistettua herraskaista juomaa, joka on melko vahvaa ja saa miellyttävällä tavalla kurkunpään ja nielun lämpöiseksi. Klaretti kertoo omaa tarinaansa viron maalaisruoan ja juomakulttuurin kehittymisestä keskiajalta nykypäivään.
Kuvan ottaja: Karl Markus Antson
Harjumaa, Raplamaa ja Läänemaa
...eli pohjoisen ja luoteisen manner-Viron asukkaille arkisia ruoka-aineita ovat vuosisatojen ajan olleet ruisleipä, metsien antimet eli sienet ja marjat, rantaruotsalaisten pyydystämät kalat, erilaisten riistaeläinten liha, ilman verta valmistetut vaaleat makkarat sekä niiden palanpainikkeena olut tai kotikalja. Tämä kuvastaa hyvin viron maalaisruoan ydintä sekä Itämeren rannikkoruokaa, joka perustuu paikallisuuteen ja sesonkien vaihteluun.
Paikallista virolaista ruokaa valmistettiin kesäisin perinteisesti pihakeittiöissä, joita löytyi erityisesti Läänemaalta ja Harjumaan rannikkoalueilta vielä 1920- ja 30-luvuilla. Nämä ulkokeittiöt ovat osa viron saariruokaa ja rannikkoruokakulttuuria, joissa ruoanvalmistus oli luonteeltaan yhteisöllistä ja sidoksissa luontoon. Myös ensimmäinen vironkielinen keittokirja “Köki ja Kokka Ramat” julkaistiin täällä, Noarootsin kirkkoherran ruotsin kielestä kääntämänä v. 1781.
Jos haluat eläytyä kartanon herraksi tai rouvaksi, joka aterioi ylellisen juhlapöydän ääressä, vieraile Anijan kartanon historiahenkisen viehättävässä kahvilassa Mõisakohvik.
Kuten mainittua, kala on rannikkoseudulla arvossaan. Dirhamin kalakahvilan ruokalista ajaakin veden herumaan kielelle. Savustettua kalaa voi toisinaan ostaa myös tuoreeltaan Laulasmaan lähistöltä Lohusalun satamasta, jota läntisen Harjumaan kalastajat tapaavat pitää kotisatamanaan.
Myös Haapsalun kahvila-ravintola Hapsal Dietrichissä käytetään lähiseudun raaka-aineita. Kala tulee aina tuoreena paikalliselta kalastajalta, lihatuotteet puolestaan paikalliselta maatilalta ja kausiluonteiset vihannekset ja hedelmät keittiö ostaa viereisen kadun naapurinaisen puutarhasta.
Kuvan ottaja: Hans Markus Antson
Virumaa
Viljavat pellot ja karstialueen puhdas pohjavesi ovat olleet otollisia viinanvalmistuksen raaka-aineiden kannalta - Virumaan kartanot tunnettiinkin Pietarin hovin (ja armeijan) juomatoimittajana. Viljaa seprakauppiaat toivat myös Suomeen. Ruokapöytien perusaineksia olivat peruna, ohra ja kala, kartanoiden kasvihuoneiden myötä keittiövihannekset ja yrtit sekä jossain määrin myös merilintujen munat ja hylkeenliha.
Myös täällä on oltu ahkeria sienestäjiä ja marjastajia. Metsän annit, Peipsijärven kuha ja muut kalat sekä sipulien, kaalin ja nauriiden kasvatus toi lisäansioita Itä-Viron pienille tiloille, jotka vaihtoivat niitä mm. rukiiseen. Siitä leivottiin kaalilla höystettyä leipää ja sillä täytettiin verimakkaroita Herneistä tehtiin keiton ohella tamppia eli survosta ja juhlissa sen sijasta leivälle levitettiin munavoita - jota pääsiäisenä ja helluntaina nautittiin "arkisemminkin".
Neuvostoajat toivat kaivosteollisuuden ja "ruoka-annokset raavaan miehen makuun". Liharuokien ystävät eivät täällä pety tänäänkään. Muuhun maahan verrattuna yksi Itä-Viron erikoisuuksista ovat Narvanjoesta pyydettävät nahkiaiset. Niille on Narva-Jõesuussa omistettu jopa oma festivaalitapahtuma ja ravintolassaan niitä tarjoilee paikallinen "nahkiaisvelho".
Esi-isien perinteisiin perustuvia ruokia tarjoaa (etukäteistilauksesta) Virumaalla mm. Kauksin lomatalojen emäntä ja ryhmille sopimuksen mukaan Iisakun pitäjänmuseo. Kartanoravintolat ovat erittäin korkealaatuisia, ja niistä on alkunsa saanutkin jokasyksyinen Lahemaan ravintolaviikko. Metsien antimiin, riistaan ja lähiruokaan on erikoistunut myös kriitikoiden kiittämä Vergin satamaravintola Wirkes.
PS: Tiedätkö, mitä "kiisseli" on alunperin tarkoittanut? Itä-Virossa kaurajauhoista ja vedestä keitettyä ja hapatettua lientä eli kiiseliä käytettiin pienillä maatiloilla maidon jatkeena. Kehnoina lypsykausina sitä juotiin sellaisenaankin. Jos kauraa ei ollut saatavilla, maidon korvaajaa valmistettiiin myös hampusta.
Kuvan ottaja: Näljane Nelik
Etelä-Viro ja Setomaa
Peipsijärven rantaseudulla elävät vanhauskoiset ja kaakkoisen Viron Setomaalla elävät setot ovat kehittäneet vuosisatojen aikana omat ainutlaatuiset ruokaperinteensä. Jo aiemmin mainitut Peipsin kalat ja sipulit ovat ikonisia elementtejä Itämeren rannikkoruokaa arvostavalle matkailijalle, ja kuuluvat myös setokeittiön perinteisiin.
Kun matkaat Sipulitietä etelään suuntaan, pysähdy Kolkjan kala-sipuliravintolaan tai Täti Šuran kahvilaan autenttisten ja puhtaiden äärelle. Tai osallistu Varnjassa elämykselliseen kalanpyynti- ja ruoanlaittotyöpajaan.
Setomaalla pääset maistelemaan suulliimiä eli kylmää "suolaista (kesä)keittoa", jonka pääaines on tuore keräkaali. Lisänä on tuore- ja suolakurkkua, tavallista ja ruohosipulia, tomaattia, porkkanaa, liemenä maitoa ja hapankermaa. Kevättalvisin maatiloilla on tehty tsäärpiimävormia eli ternimaito-uunijuustoa. Keittojen osalta setot on taitavat käyttämään mm. kuivattuja sieniä ja tindiruug-nimisesssä liha-kalaversiossa savulihaa ja kuivattuja kuore- eli norssikaloja. Eikä seudulta kannata poistua herkuttelematta sõiralla eli rahkajuustolla, joka on perinteistä setulaista ruokaa.
Toomemäen tilan kotiravintolan Maagõkõnõn suosituimpia ruokia ovat paikallisesta hauesta valmistetut kalakakut, lämmin rahkajuusto ja kotitekoinen jäätelö. Matkailutilan emäntä Sirje on voittanut useita palkintoja parhaista piirakoista Setomaan kuningaskunnan päivänä!
Etelä-Virosta nostamme esiin vielä Karulan kansallispuiston liepeillä sijaitsevan Kolm Sõsarat -ravintolan, joka on saanut mm. MICHELIN Green Star -tunnustuksen. Heidän seitsemän ruokalajin kausittaisessa menussaan käytetään tuoreita ja laadukkaita paikallisia raaka-aineita.
Kuvan ottaja: Priidu Saart
Pärnu
Myös Pärnun ympäristössä mereltä pyydetyistä kaloista tehdyllä ruoalla on aina ollut keskeinen roolinsa paikallisten ruokapöydissä.
Kalan ystäviä odottaa mm. Saugajoen kalastajakylän satamakahvila, jonka ruokalistalla on pääosin elävällä tulella valmistettuja kala- ja liharuokia. Kalansaaliit tulevat kylän isännän omilta apajilta ja riistaliha lähiseudun metsästäjiltä - raaka-aineet ovat aina siis tuoreimpia mahdollisia.
Pärnumaan lempeä eteläinen mikroilmasto on otollinen hedelmäpuiden viljelylle. Niinpä alueelle on parin viimeise
Vain 30 min. ajomatkan päässä Pärnusta on Torin siideritila, joka on Viron ja luultavasti myös Baltian suurin luomusiideri- ja luomuviinitila. Siideritilalla pääosin Soomaalta peräisin olevista marjoista ja hedelmistä valmistetaan siideriä ja viiniä.
Yksi alueen helmistä on Valgerannan viinitia, josta toimii kuin symbioosina Mamm&Frukt-käsityöviinien tuotantotilana ja luontokeskuksena. Viinikellarissa voit maistella myös palkittua virolaistyylistä grappaa!
Allikukivin viinitila valmistaa marja- ja hedelmäviinejä virolaisista raaka-aineista. Tuotanto tapahtuu tehtaan johtajan historiallisessa kartanossa. Vierailun aikana pääset maistamaan muun muassa kartanossa valmistettuja viinejä ja halutessasi myös liköörejä.
Jaanihanson siideritehdas on Viron ensimmäinen pienteollinen omenasiiderien tuottaja. Luomusiideri valmistetaan tuoreista virolaisista omenoista perinteisellä menetelmällä tuotantotiloissa, jotka yrittäjä rakensi vanhan maatilan viereen lähes koskemattoman luonnon keskelle.
Kuvan ottaja: Tatjana Metsala
Saarenmaa ja Muhu
Ostosvinkki: Kun shoppailet tai teet vain "ikkunaostoksia" paikallisissa ruokakaupoissa, etsi silmissäsi hyllyistä tuotteita, joilla on pakkauksessaan ”Saaremaa EHTNE” -merkki. Se kertoo tuotteen alkuperän eli varmentaa, että kyseinen elintarvike on valmistettu Saarenmaalla tai Muhun saarella, , eli se kuuluu aitojen saarenmaan ruokaerikoisuuksien joukkoon.
Jos mietit, mitä syödä Saarenmaalla, suosittelemme pistäytymistä esimerkiksi näissä ravintoloissa:
- Ravintola Alexander arvostaa paikallisia perinteitä ja Viron neljän vuodenajan monipuolisia makuja. Heidän yhdeksän ruokalajin Island-maistelumenussaan esitellään alueellista ruokaa, mikä on oiva tilaisuus nauttia aitoa viron saariruokaa.
- Kadaka Kojassa valmistetaan katajasiirappia edelleen perinteisin menetelmin. Maukkaassa siirapissa on pähkinöitä, marjoja, yrttejä ja mausteita, ja sen sanotaan edistävän elinvoimaa ja terveyttä.
- Ku-Kuun ruokalistalla on joka päivä tuoretta kalaa, joka on ostettu aamulla markkinoilta tai paikallisilta kalastajilta. Tule nauttimaan päivän saaliista.
- Vanhassa kirkonkoulussa sijaitseva Lümanda Soogimaja tarjoaa herkullista maalaisruokaa. Ruokalistalla on tuhlipuder ja nott sekä pannileib, kaksi perinteistä ruokalajia, joissa on perunoita ja savustettua lihaa.
Kuvan ottaja: Priidu Saart & MTÜ Saarte Koostöökogu
Lisää ideoita makumatkalle virolaiseen keittiöön
Jokaisessa vuodenajassa on jotakin erityistä
Last updated
05.06.2025