Rantaruotsalaisten jalanjäljillä

Vuosisadat aaltojen rytmissä – matka rantaruotsalaisten yhteisön kulttuuriperintöön ja elinympäristöön

Anneliis Jool (Harju-, Rapla- ja Läänemaa DMO)

Rantaruotsalaiset eli vironruotsalaiset ovat historiallinen ruotsinkielinen yhteisö, joka asutti Länsi-Viron rannikkoalueen ja saaret jo vuosisatojen ajan. He kutsuivat itseään nimellä aibofolke, eli saarikansa.

Heidän ainutlaatuinen kielensä, kulttuurinsa ja perinteensä muotoutuivat merenkulun, maatalouden ja laivanrakennuksen ympärille, ja heidän historiansa juontaa juurensa jo 1200-luvulle.

Toinen maailmansota katkaisi rantaruotsalaisten keskeytyksettömän asumisen Viron alueella, mutta heidän kulttuuriperintönsä elää edelleen paikannimissä, kansanperinteissä ja museoissa.
Nykyään rantaruotsalaisten tarinaa esitellään Haapsalun Rannarootsi-museossa sekä historiallisissa rannikkokylissä. Perinnekulttuuritapahtumat auttavat säilyttämään ja esittelemään rantaruotsalaisten kulttuuria vierailijoille. Rantaruotsalaisten ainutlaatuista kulttuuriperintöä arvostetaan osana Viron kulttuurihistoriaa.

Mitä odottaa matkalta

Matkan helmet: Vironruotsalaisten Museo – Rannarootsi Muuseum, Nõvan leipäpaja ja sen suussasulavat leivonnaiset ja käsityöleipä, Noarootsin kirkko, Vormsin Pyhän Olavin kirkko ja hautausmaa, Vormsin maatilamuseo
Reitin kokonaispituus: noin 184 kilometriä, jos vierailee kaikissa kohteissa.
Kesto: vähintään 2 päivää ja 1 yö
Paras matkustusaika: ympäri vuoden (huomioi, että osa kohteista voi olla suljettuina hiljaisena sesonkina)
Saapuminen: autolla ja Vormsin saarelle lautalla; Vormsiin voi matkustaa myös pyörällä ja lautalla yhdistäen
Suositeltu lähtöpiste: Haapsalu, vironruotsalaisten museo -Rannarootsi Muuseum

Haapsalu — portti rantaruotsalaisten kulttuuriperintöön

Ensimmäisen päivän aamu alkaa Haapsalussa, kaupungissa, jossa aika kulkee omaa tahtiaan ja historia tervehtii joka kadunkulmassa. Astu sisään vironruotsalaisten museoon – täällä rantaruotsalaisten vuosisatainen tarina kietoutuu yhteen eheäksi kokonaisuudeksi. Museon seinällä oleva vironruotsalaisten kirjoama seinävaate kertoo kauniisti koko rantaruotsalaisten historian yhtenäisenä tarinana. Ja vaikka sattuisit paikalle museon ollessa suljettuna, kertoo rakennuksen ulkoseinälle kiinnitetty kuva samaa tarinaa.

Museossa voit myös tutustua sini-musta-keltaisen lipun tarinaan, ja joskus vieraita yllättää jouhikon eli talharpan ääni, joka on peräisin Vormsin saarelta ja tunnetaan viroksi nimellä hiiukannel.
Puoleenpäivään mennessä on aika suunnata eteenpäin – edessä odottaa Noarootsi.

Kuvan ottaja: Ivika Uusmaa

Noarootsi – makujen, tarinoiden ja rannikkokylien alue

Matkalla kohti Noarootsia, aloita matkaa Noarootsin kirkon luota. Sen valkoiset, 1200-luvulta peräisin olevat seinät muistavat Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaan vierailua, jolloin yhteisö kokoontui pitkän eron jälkeen jälleen yhteen. Lähellä sijaitseva kunnostettu pappila kertoo ajasta, jolloin rantaruotsalaiset vaalivat juuriansa ja kirkko oli elämän keskus. Nykyisin kirkossa kokoontuu Pyhän Katariinan seurakunta, joka pitää yllä tätä rikasta perintöä.

Seuraavaksi matka vie Rooslepan kappelin ja hautausmaan luo – hiljainen paikka, jossa ruotsinkieliset ristit kertovat unohduksiin jääneistä ajoista. Kurkista myös kappelin kellotornin huipulla olevaan tuuliviiriin, joka esittää suu auki olevaa valasta. Keskipäivällä saapuessasi voit kuulla upean kellonsoiton– hetken, jolloin aika pysähtyy.

Matkalla kannattaa pysähtyä Roslep Brewery- panimossa, jonka valmistamat pienpanimo-oluet on nimetty Noarootsissa sijaitsevien vanhojen kylien ruotsinkielisten nimien mukaan. Kesällä istahda metsäbaarin terassille, sopimuksesta panimossa voi vierailla myös talvella ja nauttia viihtyisästä lumisesta terassista metsän keskellä, lämpimän nuotion äärellä.

Nõvalla toivottaa sinut tervetulleeksi Nõvan leipäpaja, josta leijailee vastustamaton vastaleivotun leivän tuoksu. Emäntä Merike jakaa ilolla rantaruotsalaisten makujen tarinoita – Riguldin kardemummapulla tai käsin leivottu leipä ovat juuri sopivia eväitä matkalle mukaan.
Ensimmäisen päivän päätteeksi voit jäädä yöksi Noarootsiin, tai palata Haapsaluun, jossa odottavat romanttiset puutalot ja kylpylähotellit.

Kuvan ottaja: Nõva leivakoda/Karmen Paju.

Vormsin saari – rauhallinen päivä luonnon ja perinteiden keskellä

Toinen päivä vie meidät meren yli Vormsin saarelle, jossa aika virtaa omaan tahtiinsa ja rantaruotsalaisten perintö elää joka kulmassa. Saarella kannattaa vuokrata polkupyörä, jotta voit rauhassa tutustua sekä luontoon että kulttuuriperintöön.

93 neliökilometrin kokoinen Vormsi on Viron neljänneksi suurin saari. Saaren nimi juontuu saksankielisestä Wormsista tai ruotsinkielisestä Ormsöstä, jotka kumpikin tarkoittavat ”käärmesaarta”. Vormsi sopii lomapaikaksi koskemattoman luonnon ja rauhan etsijöille sekä rantaruotsalaisten historian ystäville.

Rantaruotsalaisiin liittyvien nähtävyyksien lisäksi kannattaa varata aikaa nauttiakseen myös Vormsin maisemansuojelualueen luonnosta ja patikointireiteistä. Rumpon niemialue, josta avautuu merinäkymä molemmille puolille, sekä Hullo-lahden runsas lintukanta, jota arvostavat lintutieteilijät ja -harrastajat ympäri maailman.

Vormsin saarelle pääsee säännöllisellä lautalla Haapsalusta Rohukülan satamasta. Saarella lautta pysähtyy Svibyn satamassa. Lautalle mahtuu myös autoja, mutta voit matkustaa myös jalkaisin tai pyörällä; saarella on myös mahdollisuus vuokrata polkupyöriä.

Saari sopii mainiosti päiväretkikohteeksi, mutta kesäkaudella palvelevat vierailijoita monet ravintolat ja majoituspaikat antaen mahdollisuuden nauttia Vormsista pidempäänkin.

Kuvan ottaja: Priidu Saart

Vormsin maatilamuseo Svibyn kylässä tarjoaa katsauksen sodanjälkeiseen aikaan tyypillisestä maatilasta. Tilakompleksi on kunnostettu vanhojen valokuvien, kirjallisuuslähteiden ja Ruotsiin paenneiden vormsilaisten muistojen pohjalta. Vormsilla on asunut ruotsalaisia vuosisatojen ajan, ennen toista maailmansotaa saarella asui lähes 2400 ruotsalaista ja vain reilut 100 virolaista.

Pyhän Olavin kirkko, jonka tunnusmerkkinä on torniton siluetti, on saaren sydän. Vormsin kirkossa ei ole kellotornia, mutta kirkonkello sijaitsee katon räystään alla. Kirkon vieressä sijaitseva Vormsin hautausmaa, jossa on yli kolmesataa rengasristiä eli aurinkoristiä, on ainutlaatuinen maailmassa.

Retkeilijöitä odottavat Vormsin luontopolut — Rumpon niemialue, josta avautuu merinäkymä molemmille puolille, sekä Hullo-lahden runsas lintukanta, jota arvostavat luonnontutkijat ympäri maailman.

Ennen lähtöä suuntaa Saxbyn majakalle, jonka valkoinen siluetti on ohjannut merenkulkuväyliä vuosisatojen ajan. Vuonna 1990 vihittiin Pyhän Olavin kirkko uudelleen, ja Saxbynlahteen ankkuroitui erityismatkalla saapunut Ruotsin lipun alla purjehtiva laiva. Ilman viisumia, passit laivaan talteen jättäen, pääsivät maanpaossa eläneet Vormsin ruotsalaiset hetkeksi saarelle – tuoden jälleen eloon saaren vanhan hengen.

Vormsi tarjoaa rauhaa, perinteitä ja koskematonta luontoa – täydellinen päiväretki tai rauhallinen pidempi pysähdys.

Kestävät valinnat – Rantaruotsalaisten jalanjäljillä -reitti

Välittää ja säilyttää kulttuurihistoriallista perintöä
Vie vierailijat pois suurkaupunkien hälinästä ja päätieverkostoilta vähemmän tunnetuille reiteille
On saavutettavissa ympäri vuoden ja näin ollen ympäristöä vähemmän kuormittava
Lounasravintoloiden menut huomioivat sesongin ja mahdollisuuksien mukaan käytetään paikallisia raaka-aineita
Tukee harvaan asuttujen alueiden yritystoimintaa