Matsalun kansallispuisto

Matsalun kansallispuisto on lintubongarin paratiisi, jossa vierailee tai pesii vuosittain miljoonia muuttolintuja.

Matsalun kansallispuisto on yksi Euroopan tunnetuimmista lintutarkkailupaikoista ja todellinen paratiisi luonnon ystäville.

Matsalun lisäksi alueeseen kuuluu 50 saarta ja matalikkoa. Alue nousi hitaasti merestä jääkauden jälkeen, ja rannikolle asettuneet ihmiset elivät karjanhoidosta luoden rikkaan niittymaiseman. Jatkuva laidunnus ylläpitää alueen biodiversiteettiä, koska paikalliset lajit ovat riippuvaisia avoimista nurmialueista.

Lintujen lisäksi Matsalun kansallispuisto suojaa myös puoliluonnollisia elinympäristöjä, jotka ovat tyypillisiä Länsi-Virolle, sekä alueen kulttuuriperintöä. Yksi puiston jännittävimmistä nähtävyyksistä on Pohjois-Euroopan suurin tulvaniitty, merkittävä pesimäalue niittysirkulle.

Matsalu on saanut laatumerkin EUROPARC Federationilta, joka tunnustaa alueen kestävän luontomatkailun kehityksen.

Yksi Matsalun kansallispuiston vaikuttavimmista nähtävyyksistä on Pohjois-Euroopan suurin tulvaniitty

Matsalun kansallispuisto suojelee Länsi-Virolle tyypillisiä perinneympäristöjä, kuten rannikko- ja tulvaniittyjä, alvareita, metsäniittyjä, ruovikoita ja pieniä saaria, sekä alueen arvokasta kulttuuriperintöä. Tulvaniitty on myös tärkeä ruisrääkän pesimäalue.

Nouse lintutorniin ja kuuntele Kasarijoen suiston ruovikoista kantautuvaa ruokokerttusten laulua. Alueeseen voi tutustua myös lähempää opastetulla veneretkellä tai melontaretkellä.

Matsalun vesistöissä pesii tai levähtää vuosittaisen muuttomatkansa aikana yli 270 lintulajia, joten alueella voi nähdä valtavia lintuparvia. Keväisin esimerkiksi yli 100 000 valkoposkihanhea pysähtyy Matsalussa muuttomatkallaan.

Kuvan ottaja: Martti Volt

Jääkauden jälkeen maa alkoi vähitellen kohota merestä, ja rannikon asukkaat ryhtyivät karjanhoitoon. Näin syntyi niittyjen hallitsema kulttuurimaisema, josta Matsalu tunnetaan yhä tänäkin päivänä.

Matsalun kulttuuriperintöä vaalitaan entisöimällä vanhoja heinäsuovia ja olkikattoisia kalamajoja, jotka kertovat virolaisten elämästä menneinä aikoina. Perinteinen karjanlaidunnus jatkuu edelleen, sillä avoimet niityt ovat elintärkeitä alueen monimuotoiselle lajistolle.

Paras tapa tutustua olkikattoisiin kalamajoihin ja Matsalun rannikkoniittyihin on veneretki Kasarijokea pitkin Penijoen lintutornilta Kloostrin näkötornille. Onnekkaimmat voivat nähdä 16 metriä korkeasta Kloostrin näkötornista hirviä tai metsäkauriita. Jos palaat jokea pitkin auringonlaskun aikaan, pääset ihailemaan upeita iltavärejä ja saatat nähdä myös majavia puuhissaan jokirannan pesiensä läheisyydessä.