
Vana-Võromaa
Tällä seudulla kohtaat yhdistelmän ainutlaatuista tapakulttuuria, keittiöperinteitä ja monimuotoista luontoa.
Kaakkoisvirolainen Vana-Võromaa on kielellisesti ja historiallisesti monivivahteinen kulttuurialue.
Vana-Võromaa on entisen tsaari-Venäjän aikainen maakunta Kaakkois-Virossa, Setomaan alueelta hieman länteen. Nykyisten Võrumaan ja Põlvamaan maakuntien alueista pääosin koostunut mutta hieman myös Valgamaata ja Tartumaata käsittänyt Vana-Võromaa syntyi v. 1783 tsaaritar Katariina II:n käskystä tehdyn hallintouudistuksen tuloksena. Alueella yhä tänäänkin elävät võrolaiset puhuvat viron ohella omaa võron kieltään. Uskonnoltaan he ovat lähinnä luterilaisia, kun taas itäpuolisen Setomaan alueen asukkaat ovat pikemmin ortodokseja.
Perinteiset tavat, musiikki ja käsityötaito ovat Vana-Võromaan asukkaille ominaisia, ja heidän panostaan virolaiselle kulttuuriperinnölle on arvostettu jo pitkään.
Kulttuuri Vana-Võromaalla
Vana-Võromaan kulttuurin juuret ovat syvällä võrun kielessä, joka on etelävirolainen murre. Sitä puhutaan ja viljellään tänäkin päivänä aktiivisesti, mm. Viron yleisradion ERR:n võrunkielisten uutislähetysten ja lastenohjelmien muodossa. Perinteiset juhlat, tanssit ja laulut ovat olennainen osa võrolaisten kulttuurielämää.
Myös käsityötaidoilla kuten kudonnalla ja puunveistolla on paikallisten keskuudessa tärkeä roolinsa. Perinteitä vaalitaan ja tehdään tunnetuiksi lukuisten museoiden ja tapahtumien voimin. Erityisen suosittu on vuosittainen Võru Pärimustantsu festival eli Perinnetanssien festivaali, aiemmin Võru folklore-festivaalin nimellä tunnettu ja kansainvälisiin mittasuhteisiin kasvanut tapahtuma.
Vana-Võromaa on myös virolaisen savusaunaperinteen synnyinpaikka. Savusaunoihin liittyviä lämmittämisen ja saunomisen rituaaleja harjoitetaan seudulla entiseen tapaan, ja ne on liitetty myös Unescon maailmanperintökohteiden listalle.
Luonto
Vana-Võromaa tunnetaan maalauksellisista maisemistaan, joille ominaisia ovat tiheät metsät, kirkkaat järvet ja kumpuilevat pinnanmuodot.
Haanjan luonnonpuisto, jossa sijaitsee mm. Viron korkein huippu eli Suur Munamägi, tarjoaa matkaajalle lukuisia luontopolkuja ja henkeäsalpaavan kauniita näköaloja. Seudulla sijaitsee myös vierailun arvoinen Viron pienin kansallispuisto - Karulan kansallispuisto.
Lähes täydellisen luonnonrauhan ansiosta Vana-Võromaa on ihanteellinen kohde luonnon ystäville rentoutua ja kokea patikointiin, kalastukseen ja lintujen tarkkailuun liittyviä elämyksiä.
Alueellinen keittiö ja majoitus
Vana-Võromaan keittiössä hyödynnetään runsaasti paikallisia raaka-aineita ja vaalitaan perinteitä. Tyypillisiä ruokia ja ruoka-aineksia ovat mulgi kapsad (hapankaali, johon on sekoitettu sianlihaa ja helmiohraa), rahkaruoat ja rahkasta valmistettu sõir-juusto, kama (paahdetusta viljasta valmistettu jauhoseos) sekä erilaiset perunoista ja sienistä valmistetut ruoat. Myös savustettu liha ja alueen monista järvistä pyydetty tuore kala ovat suosittuja.
Jos haluat viettää lomaasi Võrun ja Vana-Võroman alueella, löydät yöpymistä varten sekä muutamia hotelleja että useita yksityisiä majoittajia - valikoimaa on pelkistetystä kotimajoituksesta aina suureellisiin loma-asuntoihin asti.
Aloita suunnittelu!
Käytä interaktiivista karttaamme matkasi suunnittelemiseen ja uusien kohteiden löytämiseen.
Inspiroidu
Last updated
14.01.2025