Saunomista virolaisittain

Saunaperinteet yhdistävät virolaisia ja suomalaisia

Virossa on ollut kylpylöitä jo yli 200 vuoden ajan, mutta maan saunaperinne ulottuu sitäkin kauemmaksi ajassa. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät saunoista ovat nimittäin peräisin 1300-luvun Pohjois-Virosta. Samaan tapaan kuin Suomessa, myös Virossa saunalla on aikoinaan ollut erilaisia käyttötarkoituksia – saunaan on synnytty, siellä on parannettu sairauksia ja pidetty yllä sosiaalisia suhteita. Nykyään virolainen sauna on ennen kaikkea fyysisen ja henkisen puhdistautumisen paikka, joka tuo ihmisiä yhteen poikkeuksellisella tavalla.

Usein saunat rakennetaan vesistön äärelle, jotta voit viilentyä vielä kylmässä. Kuuman ja kylmän vuorottelu vilkastuttaa verenkiertoa ja vahvistaa vastustuskykyä. Se antaa myös paljon energiaa ja raikkaan olon. Jos pelkäät kylmää vettä, voit saunan jälkeen yksinkertaisesti seistä kylmässä ilmassa tai nauttia virkistävän juoman. 

Saunaperinteitä virolaisittain

Virossa on ollut kylpylöitä jo yli 200 vuoden ajan, mutta maan saunaperinne ulottuu sitäkin kauemmaksi ajassa. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät saunoista ovat nimittäin peräisin 1300-luvun Pohjois-Virosta. Samaan tapaan kuin Suomessa, myös Virossa saunalla on aikoinaan ollut erilaisia käyttötarkoituksia – saunaan on synnytty, siellä on parannettu sairauksia ja pidetty yllä sosiaalisia suhteita. Nykyään virolainen sauna on ennen kaikkea fyysisen ja henkisen puhdistautumisen paikka, joka tuo ihmisiä yhteen poikkeuksellisella tavalla.

Etelä-Viron savusaunaperinne kuuluu Unescon kulttuuriperintöluetteloon

Savusauna on aina ollut tärkeä osa jokapäiväistä elämää Etelä-Viron Võrumaalla. Võrumaan saunatavat ovat pitäneet pintansa, eikä nykyaika ole päässyt haalistamaan perinteitä, jotka liittyvät saunojen rakennustaitoihin, lämmittämiseen, vihtomiseen ja lihan palvaamiseen. Missään näitä perinteitä ei vaalita hartaammin kuin Võrumaalla, jossa lippua kantaa erityisesti Mooskan tilan savusauna. Sen isäntinä toimivat Eda ja hänen kumppaninsa Urmas, joilla tämän ajattoman käytännön perinteet ovat verissä.

Savusaunan erityispiire on, ettei siinä ole savupiippua, vaan palavan puun savu kiertää saunassa. Kun tuli on palanut saunassa pitkään, sen annetaan sammua ja savu tuuletetaan pois ennen saunomisen alkamista. Saunojat heittävät löylykauhalla vettä kuumille kiuaskiville ja nauttivat saunan lämmöstä eli löylyistä. Perinteinen savusaunominen on kuin seremonia, joka kestää vähintään kolme tuntia.

Savusaunarituaali koostuu monista vaiheista, joita on noudatettava huolellisesti. Ennen kaikkea sinun on kuitenkin oltava valmis laittamaan elämäsi jäihin, päästämään irti kaikista maallisista huolista ja antamaan itsellesi aikaa virkistyä ja parantua. Vain huopahattuun pukeutuneena astut sisään pyhään kuumaan huoneeseen, jossa sinua odottaa polttavan puun huumaava tuoksu. Höyryn sanotaan puhdistavan mielesi, juurtuvan alla olevaan maahan ja yhdistävän sinut esivanhempiisi. Pian hierot itseäsi jauhetuilla kasveilla ja suolalla, minkä jälkeen seuraa vihtominen. Sitten sukellat läheisiin jäisiin vesiin viilentyäksesi ja huuhtoutuaksesi.