Vappu Virossa
Vappu tunnetaan myös Virossa, mutta juhla näyttää täällä täysin erilaiselta kuin Suomessa - saatat törmätä vaikka noitiin!
Kun noidat ovat ensin mellastaneet Suomessa läpi pääsiäisen, hyppäävät ne luudilleen ja suhauttavat lahden yli Viroon.
Vappupäivän vastainen yö, volbriöö, on Virossa parasta aikaa ilmassa ilakoivien noitien bongaukseen.
Noitien lisäksi vappuaattona saattaa törmätä muihinkin fantasiamaailman olentoihin – vappua on nimittäin tapana juhlia paitsi noidiksi, myös esimerkiksi shamaaneiksi ja haltioiksi pukeutuneena.
Vappuun eli volbripäevaan tai kevadpühaan liitetyt tavat ovat muuttuneet Virossa viimeisten vuosikymmenten saatossa, ja noitaperinne on juurtunut nykyiseen vapunviettoon vasta uudelleenitsenäistymisen jälkeen. Vironruotsalaisten eli niin sanottujen rantaruotsalaisten kerrotaan tosin jo 1800-luvulla pitäneen vappua noitien juhlana.
Neuvostovuosina vappu oli ennen kaikkea töörahvapüha, johon kuuluivat erottamattomana osana poliittiset puheet ja punalippujen värittämät työväen paraatit. Neuvostopropaganda markkinoikin toukokuun ensimmäistä yhtenä vuoden tärkeimmistä pyhistä.
Toisaalta huhti-toukokuun vaihde on aina ollut myös talven jälkien siivoamisen ja pihatöiden kulta-aikaa, minkä vuoksi pihoilla ja puutarhoissa ovat roihunneet nuotiot. Ne kuuluvat virolaiseen vappuaattoon edelleen.
Opiskelijoiden vappu
Tartto on yliopistokaupunki, ja siellä vappuun liittyy aivan omat perinteensä. Vapunviettoon kuuluvat siellä muun muassa opiskelijoiden komea kulkue sekä Mantan lakitusta vastaava, munasolun ”keksijäksikin” tituleeratun biologi Karl Ernst von Baerin patsaan pesu kuohujuomalla.
Opiskelijoilla on päässään suomalaista ylioppilaslakkia muistuttavat, oppilaitosten ja tiedekuntien omin värein koristellut päähineet. Haalareiden sijaan pukeudutaan kuitenkin pukuihin, kravatteihin ja juhlamekkoihin – ollaanhan sentään Tartossa, virolaisen sivistyksen kehdossa.
Tartossa valta on vappuyönä opiskelijoilla – sen luovuttaa heille asiaankuuluvin ohjeistuksin itse kaupunginjohtaja. Vappuyönä ylioppilasjärjestöjen tiloissa on myös avoimet ovet, ja juhlinta ja verkostoituminen kestää aamuun asti. Vappupäivän perinteisiin kuuluu puolestaan veneily Tarttoa halkovalla Emajoella.
Kuvan ottaja: Riina Varol
Kevään juhla
Kevään tulo pitkän ja kylmän talven jälkeen on antanut meidän leveysasteillamme aina aihetta juhlaan. Keskiaikaisessa Tallinnassa – ja itse asiassa monissa muissakin eurooppalaisissa kaupungeissa – oli tapana valita helluntain tienoilla Toukokreivi eli Maikrahv.
Arvostetun edustustehtävän sai vuoden mittaiseksi valtakaudeksi ratsastus- ja ammuntakilpailuissa parhaimmin menestynyt osallistuja, joka valitsi rinnalleen myös Toukokreivittären. Toukokreivin valinnan ympärille kiertyi koko joukko syöminkejä, juominkeja ja muuta juhlintaa.
Kuvan ottaja: Magnus Heinmets
Vietä vappua Virossa
Nykymuotoinen vapunvietto Virossa huomattavasti suomalaista rauhallisempaa, eikä juhlapäivästä tietämätön sitä katukuvassa välttämättä edes huomaa.
Vappupäivä on Virossakin kuitenkin virallinen juhlapyhä. Asialla ei ole suurta merkitystä esimerkiksi kauppojen ja ravintoloiden aukioloaikoihin, mutta museovierailulle halajavan kannattaa varmuuden vuoksi tarkistaa aukioloajat etukäteen netistä.
Vappua voi juhlistaa Virossa esimerkiksi Viron ulkoilmamuseossa Tallinnassa, sillä siellä järjestetään 1. toukokuuta kevätjuhlaa, joka juhlistaa kevään saapumista. Tuolloin museon tiloilla tehdään kevättöitä, ja museon päätiellä on suuret kevätmarkkinat.
Vappu tarjoaa suomalaisille mainion tilaisuuden pieneen kevätlomaan, ja Viro on silloin loistava matkakohde. Vapun pitkän viikonlopun aikana ehtii hyvin irtautua arjesta ja nauttia kevään merkeistä Viron rennossa tunnelmassa.
Aron Urb
Giulio Gröbert
Hans Markus Antson
Ken OjaSuunnittele matkasi
Inspiroidu
Last updated
30.04.2025