Ristimägi on maantien varrella sijaitseva alue, jossa on ristejä. Sen synty liittyy Reigissä olleiden ruotsalaisten karkotukseen vuoden 1781 elokuussa. Katariina Suuri allekirjoitti määräyksen, joka antoi ruotsalaisille luvan muuttaa Etelä-Ukrainaan. 20. elokuuta 1781 maastamuuttajat kokoontuivat Ristimäelle, jossa pidettiin viimeinen jumalanpalvelus. Näin jätettiin hyvästit paikalle, joka oli ollut ruotsalaisten koti vähintään 400–500 vuotta. Alkuaan Ristimägi oli ollut paikka, johon saarelta lähtevät ihmiset kävivät tekemässä ristejä. Nykyisin asia on päinvastoin, ja ristejä tekevät ensi kertaa saarella kävijät.