Pääsiäinen Virossa: vanhoja perinteitä ja uusia alkuja
Virolainen pääsiäinen on kevään juhla täynnä perinteitä.
Virossa pääsiäisellä on monta nimeä.
Kevätpyhän lisäksi juhla tunnetaan myös keinupyhänä, munapyhänä ja lihapyhänä, jolloin juhlitaan paitsi paastonajan päättymistä, myös keinumiskauden alkua.
Virossa pääsiäistä vietetään samaan aikaan kuin Suomessa, ja juhlapäivä asettuu vuosittain 16. maaliskuuta ja 20. huhtikuuta väliselle ajalle. Suomesta poiketen arkipyhä on kuitenkin vain pitkäperjantai.
Aurinkoa vai vesisadetta?
Vanhan uskomuksen mukaan kevätpyhän sää ennustaa koko tulevan kesän säätä.
Kiirastorstai ja pitkäperjantai
Perinteen mukaan kiirastorstaina valmistauduttiin pitkäperjantaita varten. Tavan mukaan silloin nautittiin kevyempiä aterioita, kuten keittoa. Keittotyyppi vaihteli alueittain, mutta kaikki lepäsivät pitkäperjantaina. Vain harvoin kukaan poistui kotoa sinä päivänä, ja varsinainen juhlapäivä oli vasta pääsiäissunnuntai.
Lähde: Näljane nelik
Pääsiäissunnuntai
Pääsiäissunnuntaihin kuuluu munien maalausta ja etsimistä.
Myös Virossa munien maalaaminen on tärkeä pääsiäisperinne. Tyypillisesti munat maalataan luonnonväreillä, kuten sipulin kuorilla tai punajuurimehulla. Maalatut munat laitetaan koriin ja koristeiksi. Kananmunia sisällytetään myös aterioihin, yleensä munavoiksi tai levitteeksi, joita syödään Viron kuuluisan mustan leivän kanssa.
Nykyäänkin luonnonvärien käyttäminen munien maalaamiseen on erittäin yleistä. Perinteeseen kuuluu, että koristeltuja munia jaetaan ystäville ja sukulaisille.
Kansanperinteen mukaan väreillä oli merkityksiä: vaaleanpunainen tarkoittaa lempeyttä, vihreä toivoa, sininen uskollisuutta, keltainen valheellisuutta ja harmaa tasapainoa. Perinteen mukaan tytöt antoivat poikien valita pääsiäismunan värin, ja valinnan perusteella he pystyivät arvioimaan poikien persoonallisuuden.
Lähde: Elina Kask
Pääsiäisperinteet Virossa
Virpominen ei kuulu virolaisiin pääisäisperinteisiin, mutta munat ovat sitäkin tärkeämpiä. Maalaamisen lisäksi niillä voidaan leikkiä erilaisia leikkejä, kuten munanvieritystä tai munanrikkomiskilpailua.
Myös pääsiäisen ruokaperinteet ovat tärkeitä. Mämmi tai lammas eivät virolaiseen pääsiäispöytään kuulu, ja niiden sijasta tärkeitä ovat pasha, rahka ja erilaiset liharuoat.
Lähde: Mart Vares
Vietä pääsiäistä paikalliseen tapaan
Pääsiäisen tavat ja kevätperinteet vaihtelivat Viron eri alueilla. Pääsiäinen on kuitenkin ensisijaisesti perhejuhla, vaikka muutamissa paikoissa voitkin kokea aidon virolaisen pääsiäisen.
- Viron ulkoilmamuseossa Tallinnassa pääsiäistä vietetään joka vuosi vanhojen perinteiden merkeissä.
- Setomaalla Etelä-Virossa voit osallistua munanvierityskilpailuun ja tutustua paikallisiin pääsiäisperinteisiin.
Jokaisessa vuodenajassa on jotain erityistä
Virolainen pääsiäinen on kevään juhla täynnä perinteitä.
Last updated
30.01.2025