Suomalainen Viro
Jälkiä kansojemme läheisistä suhteista ja yhteisistä tekemisistä voi nähdä eri puolilla Viroa. Oletko huomannut niitä omilla matkoillasi?
Ulkomailla matkatessa tulee harvoin pysähdyttyä kotimaasta kertovien merkkien äärelle. Silti kahvilassa silmiin osuva Muumi-muki, hotellin sisustuksen Marimekko-kangas tai talon seinältä bongattu Suomen kunniakonsulaatti -kyltti nostaa hymyn huulille - "Kappas, ollaan melkein kuin kotona, vaikka ollaankin kylässä".
Virossa voit kohdata näitä ahaa-elämyksiä jo satoja vuosia itämerensuomalaisuuteen kuuluneiden kulttuuri- ja kauppasuhteiden, ystävyyskaupunkitoiminnan sekä työn tai perheen myötä maassa asuvien suomalaisten harjoittaman yritys- ja yhteiskuntatoiminnan tuloksena. Toki virolaiset pitävät suomalaisesta designistakin, mutta historiallinen yhteisyytemme on paljon syvempää kuin mitä 50 vuotta ehti meitä "railona" erottaa.
Raapaisemme tässä vain kevyesti Suomen ja Viron välisten yhtymäkohtien pintaa, mutta ehkäpä inspiroidut tutkimaan aihetta ja linkittämiämme laajempia tietosivuja.
Suomalainen Tallinna
Monia viehättää Tallinnassa se, että kaupunki on niin erilainen kuin "naapurinsa" Helsinki. Tallinnasta löydät tosin yllättävän paljon myös suomalaista tai ainakin lähes suomalaista arkkitehtuuria.
- Carl Ludvig Engel valittiin Tallinnan kaupunginarkkitehdiksi v. 1808. Tarkkaa tietoa hänen suunnittelemiensa rakennusten määrästä ei ole, sillä muinoin piirroksiin ei merkitty aina arkkitehdin nimeä. Varmoja ovat
- Kaulbarsien palatsi eli nyk. oikeuskanslerin kanslia Toompealla (osoite: Kohtu 8);
- Ns. Vanhankaupungin Musiikkitalo konserttisaleineen (Muusikamaja, osoite: Uus 16 C);
- koulutalo (Pühavaimu 8/Vene 15); ja
- 1300-luvulla rakennetun kauppiaantalon (Kuninga 3) modernisointi 1800-luvulla. - Eliel Saarinen ja Armas Lindgren suunnittelivat Tallinnaan rakennuksia erikseen ja yhdessä.
- Yksi yhteistyön näyttävistä helmistä on Lutherin vaneritehtaan työläisten klubirakennus eli työväentalo v. 1905 (Vana-Lõuna 37, nyk. Pagaripoisid-leipomo);
- Estonia-teatterin arkkitehtuurikilpailun voittivat Lindgren ja Wivi Lönn - moni ei tosin tiedä, että Lindgren vastasi talon ulkoasun sijasta lähinnä sen sisätiloista;
- Tunnetuin Saarisen luomus on hänen hänen nimeään kantava Viron kulttuuriministeriön talo (Pärnu mnt 10). Alunperin v. 1912 se valmistui Krediidipankin käyttöön;
- Saarinen on suunnitellut myös asuintalon, jossa ennen toimi Friedrich Akelin silmäklinikka (Roosikrantsi 10);
- Asiantuntijoiden mukaan Saarisen kynästä voi olla lähtöisin kaunis v. 1911 punatiilinen nurkkatalokin osoitteessa Mere pst 4. - Pekka Vapaavuoren suunnittelema taidemuseo KUMU on ehtinyt jo aikuiseen 18 vuoden ikään. Museon sisäaulaa nähtiin mm. Hollywood-filmissä Tenet.
- Vertti Kivi on tiimeineen tullut tutuksi laivojen sisustuksista, mutta Tallinkin MyStar-aluksen ohella heidän kädenjälkeään voi nähdä myös Hilton Tallinn Park -hotellissa sekä Tallink Spa & Conference -kylpylähotellin aulatiloissa ja Nero-ravintolassa.
Lähde: Visit Tallinn
Lähde sinivalkoiselle kävelylle
Estofennia-sivusto ja sen pitkäaikainen ylläpitäjä Pekka Linnainen on luonut "Sinivalkoinen Tallinna" Google Maps -kartan, johon on selityksien ja valokuvien kera merkattu lähes 120 kiintopistettä kansakuntiemme yhteisiin muistoihin, rakennushistoriaan, sotien ja uudempien aikojen tapahtumiin, henkilöihin sekä jo pois nukkuneiden hautapaikkoihin liittyen.
Lyhennetty kävelyreitti siitä kulkee Vanhassakaupungissa ja sen reunamilla näin:
- Starttaa Nunne- ja Lai-katujen nurkalta Noorsooteatterin luota, jonka tiloissa toimi keväällä 1919 noin 400 suomalaista Viron vapaussodan vapaaehtoista hoitanut sotilassairaala.
- Kulje Pikk Jalg -katua ylös Toompean Kohtu-kadulle, jossa ovat Suomen suurlähetystö ja C.L.Engelin piirtämä oikeuskanslerin rakennus.
- Tallinnan tuomiokirkossa Mikael Agricolan poika Kristian toimi piispana v. 1583-1586.
- Aleksanteri Nevskin ortodoksikirkon massiiviset portaat on tehty suomalaisesta graniitista, jonka lohkareilla suojattiin myös parlamenttitaloa kesällä 1991 Viron palauttaessa itsenäisyyttään. Toompean puolustuksen muistokivi sijaitsee Toompea- ja Komandandi-katujen kulmassa.
- Komandandi-katua alas laskeutuessasi saavut Vapaudenaukiolle, jonka reunalla Viron vapaussodan muistomerkki kunnioittaa myös lähes 4000 osallistunutta suomalaista sotilasta. Heistä 170 menehtyi Viron rintamilla, mm. Kuusaluun haudattu Aukusti Tuominen.
- Tallinnan suomenkielinen seurakunta kokoontuu Rüütli-kadulla Rootsi-Mihklin eli Pyhän Mikaelin kirkossa (joka neuvostoaikana toimi mm. painisalina) ja srk-kodilla (Pärnu mnt 8-6). Sen naapurikorttelissa sijaitsee Elien Saarisen talo, josta kerroimme yllä.
- Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin suunnittelemassa teatteri- ja oopperatalo Estoniassa ehti alkuvuosina ohjata ja näytellä myös suomalainen Hilma Rantanen.
- Viru-katu päällystettiin v. 1886 mukulakivien sijasta Helsingin Pihjalamäen kalliosta louhituilla nupukivillä.
- Tarviinneeko Viru-hotelli esittelyä? :) Lue lisää täältä.
Lähde: Original Sokos Hotel Viru
Suomalainen Tartto
Tarton yliopisto on jo v. 1632 alkaen vetänyt puoleensa suomalaisia opiskelijoita ja professoreja. Kaupungin sivistyneeseen ilmapiiriin rakastui mm. Eino Leino siinä määrin, että hän anoi itselleen Viron kansalaisuutta. Neuvostoaikana v. 1964 presidentti Urho Kekkonen piti innostavan puheen viroksi yliopiston juhlasalissa.
Suomalaisuutta Tartossa voit aistia myös:
- Suomen itsenäistymisen sinetöinyt Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhansopimus solmittiin 14.10.1920 Tartossa - Tarton Ylioppilasseuran eli Eesti Üliõpilaste Seltsin talossa. Voit tutkia taloa ja sen Suomi-huonetta netissä virtuaalikierroksen avulla.
- Vuonna 1919 valmistunut Tarton Paavalin kirkko (viroksi Pauluse kirik) on arkkitehti Eliel Saarisen käsialaa, ja sen alttaritaulun on tehnyt Kuutti Lavonen. Rakennus on Viron ainoa jugendtyylinen kirkko, ja sen 1100-istumapaikkainen sali toimii usein myös konserttisalina.
- Alvar Aalto suunnitteli vuonna 1932 Tarttoon yliopiston professorin August Tammekannin ja tämän perheen omakotitalon. Villa Tammekann kuuluu valtiollisten kulttuurimuistomerkkien rekisteriin sekä VisitAlvarAalto-kulttuurireitistöön.
- Tampere Maja on Tarton ystävyyskaupungin ja koko suomalaisen kulttuurin keskus sekä samalla 24 yöpymiskohtaa ja aamiaista tarjoava majatalo, jonka tiloissa järjestetään mm. näyttelyitä ja kirjallisuusiltoja.
- Emajoen satakielen eli runoilija Lydia Koidulan tekstistä on peräisin käsite Suomen-silta, joka tarkoittaa heimokansojemme välistä yhteyttä ja ykseyttä. Runoilijaa ja hänen isäänsä J.V. Jannsenia voi Tartossa "tervehtiä" Emajoen varrella Kaarisillan luona sijaitsevalla muistokentällä.
- Suomen kunniakonsulaatti Tartossa toimii hotelli Pallaksen tiloissa, ja kunniakonsuli on sen johtaja Verni Loodmaa.
Tartossa voit tehdä Suomi-aiheisen jaloittelukierroksen Google Maps -karttaan Sakari Neuvosen luomien tietopisteiden avulla. Tutustu myös Tampere-Tartto-seuran upeasti taustoittamaan "Suomalainen Tartto"-sivustoon.
Lähde: Ragnar Vutt, Visit Tartu
Suomalainen Virumaa
Yli 700 vuoden ajan on Suomenlahden etelärannalla, Tallinnan itäpuolella sijaitseva Virumaa kiinnostanut suomalaisia kulttuurin, luonnon, hyvän ruoan ja vieraanvaraisuuden ystäviä. Seprakaupan myötä suhteet syventyivät aikakausien mittaan niin paljon, että maakunnan nimestä johdettuna sai kutsumanimensä myös koko Viron valtio ja sen alueella asuva kansa.
Jo muinoin Virumaa ulottui nykyisille seuduilleen, Rakveren länsipuolisista rannikkoalueista aina itäisimpään rajakaupunkiin eli Narvaan ja Peipsijärven pohjoisrannoille asti.
Kuten pääkaupungin kohteista, on Pekka Linnainen koostanut myös Virumaan alueesta erittäin kattavan ja yksityiskohtaisen "Tallinnasta Narvaan suomalaisen silmin" Google Maps -kartan. Sen avulla voit tutustua mm. nähtävyyksiin, suomalaisen vapaajoukon edesottamuksiin Viron vapaussodassa vuonna 1919, muihinkin sotahistorian paikkoihin, yleisölle avoimiin kaupunkisaunoihin, seprakaupan (ja mikseipä salaviinakaupankin) oleellisiin satamiin, itävirolaiseen inkerinsuomalaisuuteen ja paljon muuhun.
Mielenkiintoisia tarinoita ja suomenkielinen audio-opas kymmenine karttamerkintöineen on tutkailtavissa myös sivustolla Virumaa.fi Voit kuunnella tarinoita mm. uhkeista Virumaan länsiosien kartanoista, siitä kuinka suomalaiset nousivat maihin ja rynnäköivät Narvaa vapauttamaan, "Ukko-Pekka" Svinhufvudin maaseutumatkasta, Narvanjoen ja Peipsimaan pohjoisosien vanhauskoisten kyläelämästä sekä idyllisessä Rakveressä järjestettävistä suomalaishenkisistä lauantaitansseista ja taidegallerian seinästä löytyvästä kyltistä, jolla on yhteytensä Suomeen.
Lähde: Timo Raussi
Knoppitietäjille
"Toisenlainen Tallinna”
Eliel Saarinen voitti v. 1913 Tallinnan yleiskaavan suunnittelukilpailun. Nykyisen Viru-hotellin kohdalle hän mm. visioi uuden raatihuoneen, mutta sitten tulivat maailmansodat ja muuttivat historiaa.
Eesti on Juice's mind
Juice Leskinen matkusti ensi kertaa Viroon v. 1988, vaikka oli säveltänyt Teflon-viritellyn Eesti-hittinsä jo viittä vuotta aiemmin. Laulajan muistopatsas Juankoskella on virolaisen Villu Jaanisoon veistämä.
Estofiili harkitsi maanvaihtoa
Runoilija ja kirjailija Eino Leino matkaili v. 1921 Virossa - kyllästyneenä apurahojen vähyyteen ja arvosteluun Suomessa. Hän haki itselleen jopa Viron kansalaisuutta, mutta maiden presidentit päättivät diplomaattisesti haudata anomuksen pöytälaatikkoon.
Bolt vie perille Oulussakin
Tallinnassa kehitetty Bolt-kyytisovellus toimii 16 muussakin virolaiskaupungissa – sekä peräti 15 kaupungissa Suomessa.
Olympiavoittaja "omaa sukuaan" Gorius
Keihäänheittäjä Tapio Korjuksen isoisän äiti oli kotoisin Liivinmaalta eli nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian alueelta. Olympiasankarin sukulaiset olivat 1800-luvulla seprakauppiaina ahkeria Viron-matkaajia.
Kuvaa ja ääntä kielen opiskelijoille
Tiesitkö, että monia Viron tv:n ja radion lähetyksiä voit seurata netistä osoitteessa jupiter.err.ee - ja että Suomessa toimii vironkielinen radioasema Finest FM.
Suomalaiset merirosvosaarella
Tallinnan lähisaarista Prangilla on 600 vuoden aikana asunut koko joukko suomalaisiakin. Legendojen mukaan saari on historiansa aikana ehtinyt toimia jopa merirosvojen tukikohtana.
Rakveren ja Narvan vapauttajat
Viron vapaussotaan osallistunut suomalainen vapaaehtoisjoukko piti talvella 1919 esikuntansa päämajaa Rakveren Pikk-kadulla sijaitsevassa rakennuksessa. Muistolaatta merkkaa paikkaa nykyisinkin.
Suomalaislaiva Viron vesillä
Tartossa Emajoella risteilevä Arabella-laiva on alkujaan Varkaudessa v. 1921 valmistunut, mm. marsalkka Mannerheimiä ja Porvoon saaristossa 35 v. ajan matkailijoita kuljettanut m/s Sandra D.
Lähde: Samuel Sorainen, Visit Estonia
Ystävyyskaupungit ja -kunnat
"Ystävyyskaupunki on konsepti, jossa maantieteellisesti tai poliittisesti erillään olevista kunnista tai kaupungeista muodostetaan pari, jonka tavoitteena on vaalia erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaamista. Järjestelyt johtavat yleensä oppilasvaihto-ohjelmiin sekä kulttuuriyhteistyöhön." (Wikipedia)
Suomalaiskaupungit alkoivat 1950- ja 60-luvuilla solmia YYA-sopimuksen hengessä suhteita neuvostoliittolaisten sekä ensimmäisten tuolloisen Neuvosto-Viron kaupunkien kanssa (Kotka-Tallinna 1955, Vaasa-Pärnu 1956, Porvoo-Viljandi 1964, Outokumpu-Kohtla-Järve 1969). Valtaosa ystävyyskaupunki- ja kuntasopimuksista sai alkunsa 1980- ja 1990-luvuilla. Toiminta hiipui 2000-luvun myötä, mutta elvyttämistäkin on alettu taas pohtia molemmin puolin Suomenlahtea - tätä viestii mm. v. 2022 tehdyn kyselyn tulokset.
Tästä Kuntaliiton sivulta löydät listauksen kaikista suomalaisista kunnista, joilla on virolaisia ystävyyskuntia tai -kaupunkeja. Aloituskuvassa oleva Loimaa-tienviitta seisoo itävirolaisen Jõhvin kaupungin keskusaukiolla.
Lähde: Janne Hyrkäs, Matka-Hyrkäs
Vielä muutama sinivalkoinen "tärppi"
Suomen Viron-instituutti (www.finst.ee)
ylläpitää ja edistää suomalais-virolaista kulttuuriyhteistyötä ja koulutusteemoja. Tallinnassa konttori Põhjala-tehtaalla (osoite Marati 5-2, keskellä korttelin sisäkatua)
Sata tarinaa suomalaisista Viron-sillalla (https://estofilia.finland.ee/)
Vuonna 2018 luotu henkilö- ja tarinagalleria ihmisistä, jotka ovat syventäneet suomalais-virolaisen yhteisyyden ilmapiiriä eri aikakausina.
Suomalais-virolainen kauppakamari FECC (www.fecc.ee)
toimii ennen kaikkea Tallinnassa yhteisöllisenä liikesuhde-, tapahtuma- ja koulutusfoorumina liki 150 Virossa ja/tai Suomessa operoivalle yritykselle.
Suomen Viron-instituutin kirjasto Tartossa (www.finst.ee/fi/kirjasto)
yleisölle avoin kirjasto ja lukusali (Ülikooli 11, Tartto), jonka aineistot koostuvat suomen- ja vironkielisistä julkaisuista.
Tallinnan Suomalaiset Opiskelijat (Facebook: @TSOJRY)
on suomalainen opiskelijajärjestö Tallinnassa.
Suomettaret ( www.suomettaret.ee)
Virossa toimivien suomalaisten naisten vapaamuotoinen verkosto, joka kokoontuu kulttuurin, historian, liike-elämän ja hyväntekeväisyyden merkeissä.
Inspiroidu myös näistä
Last updated
28.11.2024