Vironruotsalaiset

Lähde vironruotsalaisten jalanjäljille saaristoon.

Vironruotsalaiset, eli rannarootslased, ovat Viron rannikkoalueilla ja saarilla asuva vähemmistöryhmä, jolla on oma rikas kulttuuriperintönsä. Heidän historialliset asuinalueensa ulottuvat länsirannikolta saaristoon, kuten tunnetuille saarille, kuten Hiidenmaa, Saarenmaa ja Ruhnu, sekä Länsi-Viron rannikolla sijaitsevaan Noarootsiin.

Vironruotsalaisten historia ulottuu satojen vuosien taakse 1200-luvulle, jolloin ruotsalaiset asettuivat Viron rannikolle ja saarille. Vironruotsalaisvähemmistö siirtyi pääosin Ruotsiin ennen Viron toista neuvostomiehitystä vuonna 1944, ja nykyään vironruotsalaisia on yhteensä alle 1000 henkilöä.

Tämä vähemmistö on säilyttänyt oman kielensä, kulttuurinsa ja perinteensä vuosisatojen ajan. Heidän kulttuurinsa heijastaa sekä virolaisia että ruotsalaisia vaikutteita, mikä tekee siitä ainutlaatuisen ja mielenkiintoisen. Meri on tärkeä osa vironruotsalaisten kulttuuria ja myös alueen historiallinen elinkeino.

Vironruotsalaiset puhuvat omaa murrettaan, joka on sekoitus ruotsin ja viron kieliä. Murteessa on säilynyt myös vanhoja skandinaavisia sanoja ja vanhoja piirteitä, jotka johtuvat kielen puhujien eristäytyneisyydestä muista ruotsin puhujista. Vanhojen piirteiden takia riikinruotsin puhujat eivät ymmärrä sitä täysin. Ruotsinkielisestä historiasta muistuttaa myös monet ruotsinkieliset nimet, joita on näkyvillä vielä tänäkin päivänä: esimerkiksi Saarenmaan ruotsinkielinen nimi on Ösel ja Vormsin Ormsö.

Vaikka vironruotsalaisten määrä on vähentynyt merkittävästi 1900-luvun aikana, heidän perinteensä ja kulttuuriperintönsä ovat edelleen näkyviä ja elinvoimaisia näillä alueilla. Esimerkiksi perinteiset käsityöt, musiikki ja tanssi ovat edelleen tärkeä osa vironruotsalaisten kulttuuria.

Kuvan ottaja: Rivo Veber

Haapsalu

Jos haluat saada yleiskuvan vironruotsalaisten elämästä ja historiasta, voit aloittaa Haapsalussa sijaitsevasta vironruotsalaisten museosta. Haapsalua on kutsuttu Viron ruotsalaisten pääkaupungiksi, koska ruotsalaisten pääasiallisten rannikkoasutusten sijainti oli Haapsalun ympärillä.

Vormsi

Vormsi on ollut vahvasti ruotsinvirolaisten aluetta aina 1200-luvulta saakka, ja ruotsalainen perintö jatkuu saarella edelleen. Se näkyy myös paikannimistä, joista monet ovat ruotsinkielisiä.

Hyvän katsauksen entiseen ruotsalaiseen elämäntapaan tarjoaa Vormsin maatilamuseo. Se on rantaruotsalainen maatila, joka on täysin entisöity pakenevien ruotsalaisten valokuvien ja muistojen perusteella.

1300-luvulta peräisin oleva Vormsin kirkko on saaren historian ja kulttuurin tärkein muistomerkki. Sen yhteydessä olevalla Vormsin hautausmaalla on maailman suurin kokoelma rengasristejä.

Kuvan ottaja: Renee Altrov

Ruhnu

Riianlahdella lähempänä Latvian kuin Viron rannikkoa sijaitsee Ruhnun saari. Saaren pienestä koosta huolimatta siellä on kaksi lähellä toisiaan seisovaa kirkkoa. 1600-luvulla rakennettu puukirkko on Viron vanhin säilynyt puukirkko. Sen viereen rakennettiin kivikirkko 1900-luvun alussa. Kirkkomaalta löytyy erikoisia niin sanottuja katolla varustettuja ristejä, joista tuntijan silmä erottaa, onko ristin alle haudattu nainen vai mies. Ruhnun viimeisellä säilyneellä maatilakokonaisuudella, Korsin tilalla, toimii nykyään Ruhnun museo.

Noarootsi

Länsi-Virossa sijaitseva Noarootsi on yksi tunnetuimmista vironruotsalaisten asuinpaikoista. Noarootsi tarjoaa kauniita rannikkoseutuja, historiallisia rakennuksia ja paikallismuseoita, jotka kertovat vironruotsalaisten elämästä.

1920-1930-luvuilla Noarootsissa toimi Pürksin kartano, joka sijaitsi Noarootsin keskustassa. Noarootsin kirkkoa vastapäätä sijaitseva pappila on yksi Viron vanhimmista puurakennuksista.

Osmussaar

Noarootsiin kuuluu myös Osmussaar, jonka ruotsinkielinen nimi Odensholm juontaa legendan mukaan juurensa siitä, että skandinaavinen jumala Odin lensi sinne kuolemaan. Osmussaaren seitsemän perhettä joutuivat luopumaan saarestaan vuonna 1939, kun sinne alettiin perustaa Neuvostoliiton sotilastukikohtaa.

Kuvan ottaja: Silver Raidla

Tutustu vironruotsalaiseen kulttuuriin

Vironruotsalainen ruokakulttuuri

Vironruotsalaisten ruokakulttuuri on rikas ja monimuotoinen, ja se heijastaa vahvasti heidän elinympäristöään Viron rannikolla ja saarilla.

Koska vironruotsalaiset asuivat pääasiassa rannikkoalueilla ja saarilla, kalastus oli heidän elinkeinonsa ja tärkeä osa ruokavaliota. Tämän vuoksi meren antimet, erityisesti kala, ovat keskeisessä asemassa vironruotsalaisten ruokakulttuurissa.

Monet reseptit ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle, säilyttäen näin perinteiset maut ja valmistusmenetelmät.